sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Koningsdag 2014


Näin aurinkoista ja oranssia oli eilen aamulla Amsterdamin keskustassa. Ensimmäinen Koningsdag eli kuninkaanpäivä sujui oikein hyvin ja mallikkaasti koko Hollannissa, kertoivat uutisissa. Kuningas Willem-Alexanderin varsinainen syntymäpäivä on tänään (täyttää 47 vuotta), mutta koska päivä sattuu sunnuntaille juhlat järjestettiin jo edellisenä päivänä. Ensi vuonna juhlitaan sitten 27.4.


Nam!

Minä vietin koko päivän ensiapuhommissa Noordermarktilla. Aukiolla oli valtavasti ihmisiä, ruuhkaksi asti. Meillä ei ensiapuasemalla ollut ruuhkaa, mutta monenlaista tallaajaa tuli vastaan ja paikattavaksi. Taas ollaan kokemusta rikkaampia!

Kuningaspari lapsineen vieraili eilen mm. Amstelveenissa, näin säteilevinä (kuva täältä). Ihmetyttää vain miksi prinsessat puetaan usein samanlaisiin mekkoihin...? Nätit mekot tosin, ei siinä mitään.
Kuningaskunnassa kaikki hyvin.


torstai 17. huhtikuuta 2014

Terveisiä Suomesta!

Tai siis palasesta Suomea keskellä Amsterdamia:


Kävin tänään tutustumassa juuri avattuun Suomi-kauppaan. Ihana paikka! Löytyy osoitteesta Haarlemmerdijk 66.

Kaupan omistajat ovat suomalaiset Ramona ja Anna, ja hyvää työtä ovat leidit tehneet! Kauppa on niin nätti; kauniita tavaroita, Suomi-herkkuja, perällä pieni kahvinurkkaus.



Söin paikan päällä ison pullan ja join Pommacia (oo!). Kotiin lähti mukaan pienet ostokset:


***

Ensi viikolla on ensimmäinen Kuninkaan Päivä, lauantaina 26. huhtikuuta. Kuten varmaan arvaattekin, kaupat alkavat jo olla täynnä kaikenlaista oranssia krääsää.


No nämä kyllä maistuisi mullekin:




Minulla jää juhliminen vähälle, olen ensiapuvuorossa koko päivän. Tarkka aikataulu ja paikka on vielä auki, odotan jännityksellä. Kyseessä on ilmeisesti vuoden kiireisin päivä Punaisen Ristin kannalta katsottuna. Perhosia vatsassa!

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Muistoja 1950-luvulta


Eilen olin Rotterdamissa myymässä cd:tä meidän konsertissa. Menomatkalla ihailin Rotterdamin uutta päärautatieasemaa, joka avattiin maaliskuussa seitsemän vuoden remontin jälkeen. Kerrassaan hieno rakennus - on tilaa, korkeutta, leveyttä, valoa. Se entinen assa oli aivan kauhean ruma. Avattu vuonna 1957 ja se näytti tältä:

Rotterdamin entinen päärautatieasema (kuva: Wikipedia)
Muutin itse vuonna 1996 Hollantiin, Rotterdamiin, ja muistan hyvin kuinka pidin rakennusta alusta alkaen rumimpana koskaan näkemänäni.

Uudessa asemassa on virtaviivaisuutta.





Tänään kävin tutustumassa IJ-joen varrella olevaan Kompaszaal-kahvila/ravintolaan. Sepä oli vasta erikoinen paikka, aivan kuin olisin matkustanut ajassa 1950-luvulle. Rakennus on peräisin tuolta vuosikymmeneltä ja toimi silloin KNSM-varustamon lähtö- ja tulohallina.

Wikipedia tietää kertoa, että suurimmillaan varustamo oli vuonna 1939, jolloin se omisti 79 laivaa. Laivoista jopa 48 tuhoutui toisessa maailmansodassa, mukanaan lähes 250 henkilöstön jäsentä - syynä liittoutuneiden miinat, torpedot, pommit ja kranaatit. Ala-aulan seinällä oli tästä muistolaatta. 









Kompaszaalissa järjestetään nettisivun mukaan usein tanssi-iltoja (musiikkia 1920-1960-luvuilta, tangoa) ja elokuvailtoja. Ulkona on terassi IJ-joki-näkymällä. Tänään siellä oli aika hiljaista (sain rajattua ne muutamat asiakkaat kuvien ulkopuolelle), kesällä varmaan riittää enemmän kävijöitä.


Minä luin lehteä ja herkuttelin. Tilasin brownien ja se oli näin sievän näköinen.
Luulen että tässä paikassa tullaan käymään vielä useamman kerran.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Suomalaisen Naisen Päivillä


Tänä viikonloppuna vietettiin Suomalaisen Naisen Päiviä hotellissa Nunspeetissä. Meitä oli paikalla yli sata Suomi-leidiä! Voi sitä riemua, energiaa, iloa ja yhteenkuuluvuudentunnetta. Vanhoja ja uusia tuttuja ja mukana oli Suomen Alankomaiden suurlähettiläskin, Liisa Talonpoika. Hän avasi päivät ja ilmoitti samalla osallistuvansa viikonloppuun yksityishenkilönä, joten kaikki pönötys voidaan unohtaa ;D


Meitä oli monesta tuulensuunnasta: vasemmalla Suomen kartta mihin merkittiin lapuilla mistä oltiin lähdetty, oikealla Hollannin ja Belgian kartat ja nykyiset kotipaikkakunnat.


Ja sitten me herkuteltiin. Paljon! Syömisen lisäksi ohjelmassa oli paljon erilaisia workshoppeja. Minä osallistuin kirjoitussessioon luonnon helmassa, sauvakävelyyn ja ihonhoito-kurssille.



Näin monta meitä oli! Tässä pikanäpsäys omalla kameralla ennen "virallisen" kuvan ottoa.


Päivien ja erityisesti lauantain iltajuhlan teemana oli idoli - minä en keksinyt itselleni idolia, mutta käytävillä tuli vastaan monenmoista Audrey Hepburnista Pikku Myyhyn ja Angry Birdseihin! Ja katsokaas kehen minä törmäsin - Lenitaan!!! Kun meillä oli samantyylinen vaatetuskin niin pitihän se yhteiskuva ottaa.


Illan esiintyjänä oli Koop Arponen Flute of Shame-bändinsä kanssa. Koopin nimi oli tuttu ja muistelin että hän on Idols-voittaja muutaman vuoden takaa, mutta muutapa en sitten hänestä/bändistä tiennytkään (aukko sivistyksessä?). Hyvin svengasi ja me tanssittiin ja tanssittiin.


Esiintymisen jälkeen laulettiin vielä alakerran klubissa pianon säestyksellä Suomi-hittejä aamun pikkutunneille. Nostalgiaa!
Mikä viikonloppu! Kunnon irtiotto arjesta, omanlaisten joukossa. Toista suomalaista - ainakaan suomalaista naista - ei kyllä korvaa mikään. Kiitos leidit!

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Kotimatkalla


Tänään olin iltapäivän vapaalla ja innostuin nappailemaan kotimatkalla kuvia.
Kotimatka alkaa neliötalojen katveessa. Aamulla ja illalla pyörätiellä on enemmän liikennettä, nyt sai polkea rauhassa.


Neliötalotieltä siirrytään siltaa pitkin Java-saarelle. Saaren paikalla oli alunperin 1800-luvulla rakennettu IJ-joen aallonmurtaja, mistä sitä pikku hiljaa levennettiin keskustan suuntaan. 1990-luvulla saaresta kehitettiin asuinalue lukuisine kerrostaloineen. Saaren poikki kulkee neljä kanavaa.


Minä poljen keskellä saarta kulkevaa pyörätietä pitkin. Täällä tapaa usein kissoja.


Saaren itäpuolella on lauttapysäkki. Tästä kulkee lautta IJ-joen toiselle puolen 20 minuutin välein. Lautasta onkin jo pari postausta niin en tänään enää kuvannut.


Joen toisella puolella seurasin hetken vastahakoista koiraa. Oikealle puolelle jää ruma tehdas, siitä poljen aina lujaa ohi.


Pian tehtaan jälkeen alkaa puisto. Täällä olen ajellut ties mitä reittejä pitkin ja eksynyt pari kertaa. Polkuja on useita ja ne kaikki näyttävät samalta. Nyt tiedän jo mikä on parhain reitti puiston läpi. Tie on välillä aika kapea ja kuoppainen joten pitää pitää ajaessa kieli keskellä suuta.


Puiston jälkeen ajan pikku pätkän Nieuwendammerdijkillä, missä kävin kuukausi sitten sunnuntaiajelulla (tässä linkki siihen juttuun). Tämä vihreä kulmatalo olisi myytävänä, netissä kertovat että hintapyyntö on 450 000 €. Tykkään tuosta joutsenkuvasta talon kulmassa.


Kulman takana on lisää vanhoja taloja. Tosi kodikkaan näköisiä ja nättejä.


Idyllisten katujen jälkeen siirrytään sillan ali modernimmalle puolelle. Edessä on puistonpätkä ja hiljainen pyörätie.


Tämän tien päässä käännyn vasemmalle, puikkelehdin parin kerrostalon välistä, sitten tien yli ja siinä onkin jo kotitalo edessä. Jäi sitten ottamatta kuva, mutta parempi onkin lopettaa nättiin ja keväiseen vihreään näkymään. Meidän talo kun on tylsää kiveä ja ympäristö (rumaa) ostoskeskusta. Huomenna sitten poljetaan samaa reittiä toiseen suuntaan.