tiistai 18. toukokuuta 2010

Kevytkenkäistä

Työpaikan viereen on harva se päivä parkkeerannut risteilijä

Tänään parkissa oli pikkupaatti, useimmat laivat ovat korkeampia kuin Muziekgebouw


Olen viime aikoina ajautunut kevyemmän viihteen pariin. Kävimme viikonloppuna elokuvateatterissa katsomassa hölynpölykomedian Date Night (tarina tylsästä nelikymppisestä pariskunnasta joka ajautuu vahingossa ties minkälaisiin vaikeuksiin) sekä sain juuri luettua loppuun Cathy Kellyn What She Wants-kirjan (kertomus neljän naisen elämästä iloineen ja suruineen). Aika noloa, mutta kieltämättä varsin virkistävää! Kerrankin elokuva joka kesti vain 1,5 tuntia ja sai nauraa mahan täydeltä! Kirja taas oli oikein mukaansatempaava ja kertakaikkisen mieltätyhjentävä, harmi vain että se onnellinen loppu oli niin siirappinen että alkoi melkein kuvottaa.

Nyt onkin hyvä palata (miesvaltaisen) rikoskirjallisuuden pariin. Yöpöydällä odottaa jo Camilla Läckbergin Saarnaaja. Postiluukusta tipahti tänään myös Stieg Larssonin kirjaan perustuva Tyttö joka leikki tulella-blu ray, jonka aion katsoa piakkoin. Kolmososa Pilvilinna joka romahti pyörii täällä vielä elokuvateattereissa, mutta en tiedä ehdinkö leffaan kun pitää tietenkin katsoa tämä kakkososa ensin (kesto kolme tuntia, sen päälle ekstrat 80 minuuttia).

Että näin kevytkenkäiset kuulumiset täältä tänään...

2 kommenttia:

  1. Voi että kun ehtis katsella elokuviakin jossain vaiheessa! Mun viikottainen teeveen tuijottaminen on viime aikoina typistynyt lauantai-illan dekkareihin...

    Kirjoja haluaisin ehtiä lukea, luin ennen tosi paljon, nyt ei ole tullut luettua mitään.

    Mutta eikös ole hyvä että kengät on välillä keveät:)

    VastaaPoista
  2. Kyllä on hyvä välillä olla kevytkenkäinen! ;-D Suosittelen kaikille!

    VastaaPoista