lauantai 30. maaliskuuta 2013

Töiden ja konsertin kautta pääsiäiseen



Mikä helpotus että tämä työviikko on ohi. Huomasin puolivälissä viikkoa, että olin taas lupautunut tekemään yhtä ja toista ylimääräistä, ihan huomaamattani. Siellä istuin eilenkin illalla vielä ylitöissä tekemässä hommia, jotka eivät kuulu minulle ollenkaan, mutta jotka jotenkin olivat kasautuneet minun harteilleni. Miten tässä nyt näin kävi? Eikä ollut ensimmäinen kerta. Tarvitaan tietysti nokkela ja taitavapuheinen pomo, sekä minun heikko luonne ja/tai osaamattomuus sanoa ei. Kun ei halua tuottaa pettymystä kenellekään. Ja haluaa olla avulias ja sopuisa.
Pitäisi opetella sanomaan ei. Vieläkö tässä iässä oppii? Netistä löysin jo pari artikkelia, mm. "Opi sanomaan ei" Hesarin sivulta. 

Mahtui tähän viikkoon muutakin kuin töitä. Torstai-iltana olin Marian kanssa Concertgebouw:n pienessä salissa kamarimusiikkikonsertissa. Tosin se kamari oli vaihtunut saunaksi, tai paremminkin saunan pukuhuoneeksi. Konsertin ideoija sekä päähenkilö oli Pekka Kuusisto, saunaidea oli syntynyt yhteistyössä ohjaajan ja valaisijan kanssa. Ja myös Maria oli osallisena tässä projektissa, sillä hän oli lainannut useita saunatavaroita (kiulu, harjoja, laudeliinoja yms.) Concertgebouw:n käyttöön.
Naulakosta sai ottaa lainaksi kylpytakin ja tohvelit...


Klassista musiikkia kuultiin ihan sopivasti, lyhyissä pätkissä. Kuusisto sekä Sinfoniettan kolme muusikkoa soittivat mm. Reichia, Mozartia, Ravelia, Cagea. Lisäksi kuultiin suomalaista kansanmusiikkia ja vähän tangoa ja yleisökin sai laulaa mukana "rairii ja rallallei" sekä "piupali paupali". Ja saunan pukuhuoneessa kun kerta oltiin, niin pukeutuminen oli sen mukaista - esiintyjät soittivat kylpytakeissa.

Lopuksi ei kukkapuskia vaan cocktailit

Ai miksikö? No miksi ei. Konsertti kuului Concertgebouw:n rajoja taivuttavaan ja rikkovaan Tracks-sarjaan, jonka tarkoituksena on houkuttaa taloon nuorta yleisöä. Nuorta sakkia siellä olikin, sekä lisäksi varsinainen lauma kolmekymppisiä asianajajamiehiä tyylikkäissä puvuissaan.
Ja hyvältä kuulosti muuten, ei se musiikki lavastuksesta tai kylpytakeista kärsinyt.


Tänään istuttiin Tonyn kanssa ensi kertaa tänä vuonna takapihalla. Aurinko paistoi, mutta oli edelleen tosi kylmä, nenä paleltui. Aamulla leijaili vähän luntakin. Krookukset ovat viimeinkin hieman avautuneet.



Meidän kotipääsiäiseen kuuluu muutama pääsiäismuna ja mininarsissit, jotka ovat tosin kasvattaneet jo melkein puoli metriä vartta ilman yhtään kukkaa... Lueskellaan lehtiä ja katsotaan telkkaa. Eikä ajatella työasioita. Ei muuta kuin:


2 kommenttia:

  1. Olipa varmaan hauska konsertti :) Oi, mitä ihania kevään kukkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli joo, ja erilainen, kerrankin! Kukat yrittävät varovasti kukkia, tässä sitä odotellaan edelleen kevättä...

      Poista