Vaalikuumetta (?)

Vaalikoneen etusivu

Innostuin eilen etsimään omaa presidenttiehdokasta Hesarin vaalikoneen välityksellä. Vaikka asunkin täällä Hollannissa enkä sen tarkemmin seuraa Suomen politiikkaa, tuntuu silti tärkeältä äänestää maalle uutta presidenttiä. Tajusin myös vasta eilen, että vaalit ovatkin jo tammikuussa eivätkä myöhemmin keväällä kuten jostain syystä kuvittelin.
Onko muuten totta, että vaalit saavat laiskanpuoleisesti huomiota Suomen mediassa? Seuraan (suunnilleen) päivittäin Hesaria, Karjalaista sekä iltapäivälehtiä, mutta vaaleista tai ehdokkaista ei tunnu kirjoitettavan niin usein (vrt. esim. Yhdysvaltojen presidentinvaalit joissa julkisuus meni melkein överiksi). Voin hyvin olla väärässäkin tässä asiassa, kertokaa ihmeessä mitä mieltä te olette.

Entten, tentten, teelikamentten...

Ai että mitenkäs kävi vaalikoneen kanssa? No, ei kyllä löytynyt sellaista ehdokasta jonka numeron raapustaisin suoraan ja surutta äänestyslipukkeeseen. Koneen mukaan olen jonkin verran kallistunut SDP:n ja Vasemmistoliiton puoleen, mutta en ole vielä aivan vakuuttunut. Se sentään tuli selväksi, ettei meillä Väyrysen Paavon kanssa ole paljoakaan yhteistä - hän jäi hännänhuipuksi ehdokasvertailussa.

Hollanninsuomalaisille vielä tiedoksi, että Hollannin äänestyspäivät ja -paikat löytyvät tästä linkistä.

***

Jälleen yksi spektaakkelimainen auringonlasku
toimiston ikkunasta

En malta lopuksi olla purppaisematta tämän päivän takaiskusta. Se tapahtui kuntosalilla: meidän vakio balance-ohjaaja on useamman viikon lomalla ja sijaisena on SE maanantaitunnin ohjaaja, jonka takia en enää mene maanantaisin balance-tunnille. Tällä ohjaajalla ei nimittäin ole rytmitajua! Siinäpä yksi elämää suurempi mysteeri: miten rytmitajuttomasta voi tulla jumppaohjaaja?

Noh, noh, ehkä hieman liioiteltua, mutta tässä se on sellainen aihe josta menee herne tai useampikin nenään. Toinen ihmisryhmä jolla on sama vaikutus on ne, jotka puhuvat paljon mutta eivät sano mitään. Mutta se onkin sitten jo toinen tarina. Puuh!

(ruutukaappaukset vaalikone.fi-sivulta)

Ostoksilla

Sain jokin aika sitten lahjakortin Klevering-kauppaan. Tänään oli aikaa käydä ostoksilla, joten lahjakortti vaihtui tällaiseen purnukkaan:

Aika pirteä, hih! Näin tämän kaupassa ja tiesin heti että purnukka ja minä pyöräilemme yhdessä kotiin. Tämä cookie jar on pohjoismaista Muuto-merkkiä ja kuuluu näköjään tällaiseen astiaperheeseen:

kuva täältä

Odotan jännityksellä mitä perheen miesväki tuumaa tästä väriläiskästä keittiön pöydällä. Veikkaan etteivät ensin edes huomaa, sitten saan varmaan kuulla "eikö meillä ole jo tarpeeksi purnukoita?"- tai "onko jo pääsiäinen?"-tyylistä läppää. Pöh!


Kaupasta tarttui vielä lisäksi mukaan yksi tällainen Kulku-kulho, en voinut vastustaa. Tästä ei kannata mainita mitään miesväelle, sillä näitä kulhoja - tosin pilkuttomia - meillä on jo useampia. Olen jokseenkin höyrähtänyt pilkkuihin, kun niitä löytyy niin sukista, paidoista, lautasliinoista kuin teepannuistakin :-) Tykkään!

Ajatuksenjuoksua

Luin juuri Elämää Vihreällä Saarella-blogista nyyttärikesteistä ja joulutortuista. Mieleen juolahti, että tänä vuonna on ehdottomasti paistettava torttuja, vesi suorastaan jo herahti kielelle. Mutta... luumuhilloa ei saa kaupasta. Mistäs sitä hilloa sitten taikoisi? (Hillon keittämistä en siis laiskamatona edes harkinnut) Luumuhillosta muistui mieleen Rotterdamin Merimieskirkko ja kas vain, siellähän on tulevana viikonloppuna joulumarkkinat!

Ja kun vielä sattuu niin sopivasti, että meillä on konsertti Rotterdamissa lauantai-iltana, niin hillo-ongelma on täten ratkaistu! Toivottavasti varaavat sitten kirkolla tarpeeksi luumuhilloa kaikkien hollanninsuomalaisten torttuihin :-D

Sumu isolla ässällä!

Täällä on ollut noin viikon ajan sumuista ja tänään vielä erittäin sumuista, päivä ei valjennut ollenkaan! Näkyvyys oli huono ja pyöräillessä - niin töihin mennessä kuin sieltä tullessakin - sai pitää kaikki aistit valppaina. Vastaantulevan pyöräilijän kasvot erotti vasta aivan hetkeä ennen kohtaamista, aivan kummitusmaista!

Tänä aamuna klo 9

Aamulla kertoivat radiossa ennätyspitkistä liikenneruuhkista, suuremmilta onnettomuuksilta ilmeisesti onneksi vältyttiin.

Tässä vielä päivän näkymä toimiston ikkunasta - paksu pilvimuuri (ja kännyn hento heijastus ikkunalasista)!

Loppuviikosta mennään taas - silloin alkaa uusi konserttikiertue armenialaisen viulistin Sergei Hatšatrjanin kanssa. Hän on toista kertaa Sinfoniettan vieraana, viime kerralla hän soitti aivan fantastisesti joten odotukset ovat korkealla. Sergei voitti vuonna 2000 Sibelius-viulukilpailun ollessaan vain 15-vuotias! Luonnonlahjakkuus. Mukavaa.

Reissussa

Suuripiirteinen autoilureitti

Nyt on viimein käyty Pohjois-Irlannissa! Kyllä tykkäsin. Aivan ihana paikka ja niin ystävälliset ihmiset. Oikein sydämellinen vastaanotto joka puolella :-)

Reitti vähän lähempää

That's what I call a breakfast, sanoi Tony

Tony popsi makkaroita melkein joka aamu, minä otin vähän iisimmin. Beans on toast oli tosi hyvää (student breakfast, kuulemma) ja samoin tee, ja paahtoleipä hillolla!

Kulkuneuvona meillä oli tällainen "bussi", vaikka olimme varanneet "kompaktin" auton - antoivat jostain syystä seuraavan kokoluokan kaaran. Minä en ratin taakse uskaltautunut kun se oli oikealla ja liikennekin kulki väärällä puolen tietä ;-D

Glens of Antrim

Perjantaina oltiin Belfastissa ja tuli aivan taivaan täydeltä vettä. Aika kuluikin kaupasta toiseen juosten ja kastuen. Lauantaina tuli aurinko esiin ja ajoimme rannikkotietä pitkin pohjoiseen. Kertakaikkisen upeat maisemat! Kirpeä sää ja raikas ilma.

Glens of Antrim

Nautimme lounasta pienessä Bushmills-kylässä, missä sijaitsee myös Bushmillsin viskitislaamo (sinne ei tällä kertaa ehditty).

Kävimme loikkimassa Giant's Causeway-kivetyksillä - tämä olikin varsinainen turistirysä, paikka suorastaan kuhisi kaikenmaalaisia vierailijoita! (onnistuin rajaamaan turistit kamerakulman ulkopuolelle)

Luin Wikipediasta, että Giant's Causeway on Pohjois-Irlannin suosituin nähtävyys, mutta en olisi uskonut että siellä on noin paljon kävijöitä vielä marraskuussa!

Kivet ovat kuin palapelin paloja, tosi erikoista! Kalliomuodostelma on syntynyt 50-60 miljoonaa vuotta sitten tulivuoren purkauksen ja laavavirran seurauksena.

Matkan jännittävimmät hetket koettiin lauantaina hämärän laskeuduttua - juutuimme irlantilaiseen liikenneruuhkaan eli kapoinen kylätie oli yhtäkkiä täynnä lampaita ;-D Ja nehän eivät mielellään väistyneet! Kyllä niitä lampaita riittikin joka puolella, pellot täynnä!

Sunnuntai ja maanantai vietettiin kavereiden ja Tonyn perheen seurassa, viihdyttiin erittäin hyvin. Kaikin puolin mukava ja mieleenpainuva reissu - menoa hidasti vain jostain napattu vatsapöpö josta tuli aivan kauhean kipeä massu, kuvotus ja väsymys. Nyt tauti on onneksi jo melkein selätetty. Ei muuta kuin teen keittoon, Tetley-teepussit odottaa!

Huomenna

Huomenna mennään ja viikonlopun jälkeen tullaan! Hyvää viikonloppua ja iloisia ajatuksia teille!

(kuva täältä)

Tällä viikolla

Tästä viikosta tuli sittenkin ihan mukava.

Kävin Bijenkorf-tavaratalossa ja löysin sieltä JOULUosaston... Siellä raikui joululaulut ja kimmelsi niin että silmiin sattui.

Jännittävä harhalaukaus, löytyi kännystä kotona

Jouluiset perhoset

Talviajan "ansiosta" saan usein polkea töistä pimeässä kotiin, katuvalot taitavat syttyä siinä klo 17.15 aikoihin. Kuin korvaukseksi saamme toimistolla silloin tällöin nauttia henkeäsalpaavista auringonlaskuista, kuten tässä eräänä iltapäivänä. Kauniita värejä, skaala keltaisesta syvään violettiin.

Tällä viikolla leikkasin myös synttärikakkua, tässä työkaverin filmaamana ;-D
Ja kävin ulkona syömässä oikein mukavassa seurassa ja sanoin hyvästit Midnight-kissalle, joka palasi takaisin kotiinsa. Huom. Midnight pisti vastaan kynsin ja hampain.

Ja sitten kilistelin huurteista siideriä parin kaverin kanssa. Tänä iltana vain nyhjätään Tonyn kanssa sohvalla ja tilataan ruokaa. Huomenna onkin aikainen nousu ja kipaisu Concertgebouw:n meidän konserttiin. Loppupäivä on vapaata ja olisi tarkoitus kaivaa esiin matkustustamineita - ensi viikolla on edessä lähtö pikkulomalle Pohjois-Irlantiin. Peukut pystyyn ettei siellä sataisi ihan koko aikaa...

Harmaata ulkona ja sisällä

Harmaata. Huonon tuulen viikonloppu ja eilen sitä vaan niin teki mieli murjottaa koko päivä, mikään ei ollut hyvin ja kaikki on tylsää, oikea teinimeno. Ei mitään tekemistä (olevinaan) eikä mikään huvita. Kuntosalille teki mieli mutta ei sitä sittenkään viitsinyt lähteä, istuin vain kotona. Ulkona alhaalla roikkuvat pilvet.
Pyykkiä sentään pesin, vaaleiden vaatteiden joukkoon oli jostain eksynyt punainen huivi ja tasaisen vaaleanpunaista vaatettahan sieltä koneesta löytyi. Great...

Illalla täytin Midnightin kupin uusilla raksuilla, Felixit loppuivat. Kissa kävi keittiössä ja palasi nopeasti olohuoneeseen naamallaan järkyttynyt ilme, suorastaan epäuskoinen sellainen, silmät suurina. Mitä hiton papanoita olet kuppiin laittanut? Mutta myöhä oli jo ja kauppa kiinni.
Aamulla seisottiin klo 8 keittiössä, Midnight ja minä. Samat raksut kupissa, eivät olleet kelvanneet yönkään aikana. Kova maukuna ja vonku, nyt uutta ruokaa kuppiin, nälkä on. Mutta kauppa aukeaa vasta kymmeneltä, kissa meni ruokapöydän alle murjottamaan ja minä takaisin sänkyyn. Ei ollut hyvä ajoitus tällä talviaikaan siirtymisellä.
Klo 10.15 oli viimein uusi ruoka kupissa ja jo kelpasi syödä ilman mitään draamaa.

De Ysbreeker-kahvilan "theepotje"

Minä sain lähdettyä Tonyn kanssa Hermitage-museoon katsomaan Rubensin ja muiden flaamitaiteilijoiden teoksia. Komeita olivat maalaukset ja maalausten naiset, oli kovin eri naisihanne silloin verrattuna nykyajan kukkakeppeihin. Jos minulta kysytään niin kyllä silmää enemmän miellyttää rehevämmät mallit joilla on rinnat, kurvit ja lantiot, saa jo luuviulumuoti väistyä.

Tulomatkalla kastuttiin tihkusateessa ja pysähdyttiin sitten De Ysbreekeriin teelle ja lounaalle, mukava ja iso kahvila, en ollut aiemmin sisällä käynytkään. Siinä sitä sitten jo vähän piristyinkin ja tuo teepannu oli kyllä nätti, oikea harmaiden päivien vara :-)

Iltalukemista

Nyt tässä taas huuhailen koneella, kohta syödään ja jälkkäriksi on tiramisua. Aikaisin nukkumaan ja sitten vain toivotaan aurinkoisempaa huomista.

Graffitista joutseniin

Keskiviikkoillan kruunasi Graffiti 6:n keikka Paradisossa

 

"Soulahtavaa" poppia viiden miehen voimin (bändiin oli hankittu kolme lisävahvistusta kiertuetta varten), välillä vähän haparoivaa menoa sillä bändi on vielä aika kokematon keikkailija, mukavaa ja tarttuvaa musiikkia ja laulajalla varsin miellyttävä ääni! Juutuubatkaa ihmeessä :-D Kiva oli kuunnella ja nauttia eikä menoa edes haitannut se, että joku tollo onnistui hulauttamaan kaljatuopillisen minun tuolilla olevalle talvitakille...onneksi oli mukana se takki jonka voi pestä! Oli aika kauhea löyhkä kotimatkalla...

***

Eilen illalla oltiin sitten täysin erilaisissa tunnelmissa - olin työkaverin kanssa katsomassa Joutsenlampi-balettia Musiikkiteatterissa. Julisteessa komeili musta joutsen, vähän Black Swan-elokuvan uhkaavaan tyyliin.

Valkoinen joutsen oli kerrassaan maaginen, niin kaunis! Miten sitä joku osaakin tanssia tuolla tavalla ja taipua noin monelle mutkalle.
Esitys oli oikein perinteinen, niin lavastuksen kuin puvustuksenkin suhteen. Oli piukkatrikoisia miehiä komeine reisilihaksineen ja hauraita joutsenia valkoisine tutuineen. Primaballerinan kuuluisat 32 piruettia peräjälkeen. Ja myös ne neljä hassusti koikkelehtivaa pikkujoutsenta:

kuva täältä

Minä olin aivan myyty, tykkäsin kovasti, vaikka pari kansantanssia vähemmänkin olisi riittänyt. Ja esitys kesti lähes 3,5 tuntia, kaksi taukoa oli sentään välissä ja onneksi salissa oli pehmeät istuimet.

Tänään oli aika väsynyt olo kulttuuririentojen jälkeen. Vähän yritettiin koikkelehtia työkaverin kanssa kuin pikkujoutsenet konsanaan, vaikka eihän siitä mitään tullut.
Hyvä uutinen on se, että töissä tehtiin vähän uudelleenorganisointia ja sain viikonlopun vapaaksi - huomenna saa nukkua pitkään! Ja katsoa vielä vähän lisää Joutsenlampea YouTubesta :-)

Kaikki balettikuvat (lukuunottamatta kolmanneksi alinta kuvaa) ovat Hollannin Kansallisbaletin sivulta: Het Nationale Ballet.

Keskiviikkomenoja

Tänään on mukavan vauhdikas päivä. Istuin aamulla jo klo 09.30 meidän lastenkonsertissa Concertgebouw:ssa ja sen jälkeen pyrähdin muutamaksi tunniksi toimistolle. Iltapäivällä käväisin kaupungilla ostamassa lahjan työkaverille ja tulin sitten kipin kapin kotiin Midnightin seuraksi. Sitten vähän poseerattiin kameralle ;-D

Mirrin suosikki nukkumapaikka päivisin
on meidän sänky. Iltaisin nokoset vetäistään
mieluiten tuolilla ruokapöydän alla.

 ***

Tänään tipahti postilaatikosta tällainen syntymäpäiväkalenteri, lahja eläinsuojeluyhdistykseltä. Hurraa! Nyt on meilläkin vessassa roikkumassa synttärikalenteri, tämä on varsinainen hollantilaisperinne. Muissa maissa en ole vielä törmännyt vessassa roikkuvaan kalenteriin, ainakaan vielä. Kalenterista voi sitten pöntöllä öö... istuessaan tiirailla että kenenkäs synttärit on seuraavana vuorossa. Kätevää, eikö?

Ruokakaupassa päästin päivän toisen hurraa-huudon: sieltä löytyi spruitjes eli haisulikaalia, siis ruusukaalia! Monen lapsen inhokki, minä kyllä tykkään. Kohta pistän kaalit kiehumaan, saa talo täyttyä muhkeilla kaaliaromeilla ;-D

Ja vielä illaksikin riittää ohjelmaa; menemme koko "perheen" (Timo, Tony ja minä) kesken Paradisoon konserttiin. Siellä esiintyy pop-soulbändi Graffiti6. En tunne muutamaa hittiä (mm. Stare Into The Sun, Annie You Save Me) lukuunottamatta tämän duon musiikkia, mutta eiköhän tuo tule illan myötä tutuksi.

Vauhdikasta keskiviikkoa teillekin!

Kissa kuumalla ikkunalla

Kissa vai Batman?

Näin se vain on viikko vierähtänyt ja taas on sunnuntai! Aika mukava viikko on takana ja toinen mokoma edessä: ensi viikolla viihdytetään meille lomalle saapunutta Midnight-kissaa, käydään pop/rock-konsertissa, baletissa ja lastenkonserteissa. Töitäkin riittää jokaiselle päivälle (kääk!).

Pitäiskö ottaa vielä nokoset...

Joo, ei tästä jaksa nousta.
Niin väsyttää että meni takatassutkin ristiin.

Häntä paukkaa, alkaa jo ketuttaa
valokuvamallina olo

Tämä päivä on luonnollisesti vietetty kotona Midnightia palvellen. Lisäksi olen pelannut kännykällä scrabblea, mihin jäin eilen illalla aivan totaalisesti koukkuun. Aivan kauhea kiire siis. Nyt on taas mentävä - lämmintä sunnuntai-iltaa teillekin!