sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Vuodenajat Rotterdamissa


Sinfonietta konsertoi eilen Rotterdamin De Doelenissa täpötäydelle salille. Tässä kuva salista juuri ennen konsertin alkua ja orkesterin astumista lavalle.

Solistina oli armenialainen 26-vuotias viulisti Sergei Hatšatrjan, joka soleerasi Vivaldin teoksessa Neljä Vuodenaikaa. Kyllä, kulahtanut ja paljon soitettu teos, joten solistilta ja orkesterilta vaaditaan aika paljon että yleisö pysyy hereillä kiinnostuneena.

Hyvin onnistui! Sekä solisti että orkesteri olivat yhtä tulta ja tappuraa, ukkosta, ilotulitusta, energiaa ja hillittömän kaunista soittoa.

Tässä vielä pieni muistinvirkistyspätkä kiinnostuneille. Teos alkaa Keväästä:

 
Tosin kun puhutaan Neljästä Vuodenajasta, niin minulle muistuu ensimmäisenä mieleen tämä sketsipätkä Spede Show:sta, hahaha! (musiikkina on Talven toinen osa)



Koeta siinä sitten istua hihittämättä konserttisalissa kun tulee tämän osan vuoro ;-D

Tauon jälkeen kuultiin vielä Tšaikovskin Souvenir de Florence. Kaunista musiikkia ja niin vahvasti soitettu, että melkein piti kaivaa nenäliina laukusta. Siinä ei tule sillä hetkellä muuta mieleen kuin Thank you for the music (Abban tahtiin) ja lähetän hiljaisen kiitoksen jonnekin yläkertaan siitä että saan olla orkesterilla töissä.

Rotterdamissa


Rotterdam. Ikuisten rakennusprojektien kaupunki, kuten Amsterdamkin. Päärautatieaseman rakennustyömaa (kuva yllä) muuttaa ulkonäköään vuodesta toiseen, valmista vain ei näytä tulevan. Nyt työmaan päälle oli ilmestynyt tällainen valkoinen katoshärveli.


Myös vähän edempänä, konserttisali De Doelenin ja konservatorion tuolla puolen, rakennetaan.


Aseman viereiset pilvenpiirtäjät ovat sentään ennallaan.


Matkustin siis eilen junalla Rotterdamiin merimieskirkon joulumarkkinoille. Ja kun kirkkoon kerta oltiin menossa, hyppäsin näinkin pyhän ratikan kyytiin ;-D



Markkinapaikan tunnisti jo kaukaa pressujen ja soppakojun ansiosta.



Tapasin muutamia tuttuja ja sain mukavaa glögiseuraa Bisquitsista ja hänen miehestään :-D
Kirkolla oli varsin mukava ja lämmin tunnelma, ja saimme kuulla kahvilateltassa vielä livenä suomalaista musiikkiakin.

Ooh nam!

Ohhoh, onpas suomalainen glögi muuttunut
vahvemmaksi sitten viime näkemän!


Aika hintavat markkinat olivat, joten keräilin koriini vain muutamia "välttämättömimpiä" (öhöm) tuotteita kuten kuvasta näkyy. Ja kyllä vain, sitä luumumarmeladia löytyi myös, jee! Tästä kuvasta puuttuu vielä Pätkis-patukat, ne hävisivät jo parempiin suihin. Ja tuo Dumle-pussi alkoi hupenemaan jo eilen illalla, kun palasin työkavereiden kanssa konsertin jälkeen Rotterdamista. Konsertista kohta lisää juttua!

torstai 24. marraskuuta 2011

Vaalikuumetta (?)

Vaalikoneen etusivu

Innostuin eilen etsimään omaa presidenttiehdokasta Hesarin vaalikoneen välityksellä. Vaikka asunkin täällä Hollannissa enkä sen tarkemmin seuraa Suomen politiikkaa, tuntuu silti tärkeältä äänestää maalle uutta presidenttiä. Tajusin myös vasta eilen, että vaalit ovatkin jo tammikuussa eivätkä myöhemmin keväällä kuten jostain syystä kuvittelin.
Onko muuten totta, että vaalit saavat laiskanpuoleisesti huomiota Suomen mediassa? Seuraan (suunnilleen) päivittäin Hesaria, Karjalaista sekä iltapäivälehtiä, mutta vaaleista tai ehdokkaista ei tunnu kirjoitettavan niin usein (vrt. esim. Yhdysvaltojen presidentinvaalit joissa julkisuus meni melkein överiksi). Voin hyvin olla väärässäkin tässä asiassa, kertokaa ihmeessä mitä mieltä te olette.

Entten, tentten, teelikamentten...

Ai että mitenkäs kävi vaalikoneen kanssa? No, ei kyllä löytynyt sellaista ehdokasta jonka numeron raapustaisin suoraan ja surutta äänestyslipukkeeseen. Koneen mukaan olen jonkin verran kallistunut SDP:n ja Vasemmistoliiton puoleen, mutta en ole vielä aivan vakuuttunut. Se sentään tuli selväksi, ettei meillä Väyrysen Paavon kanssa ole paljoakaan yhteistä - hän jäi hännänhuipuksi ehdokasvertailussa.

Hollanninsuomalaisille vielä tiedoksi, että Hollannin äänestyspäivät ja -paikat löytyvät tästä linkistä.



***

Jälleen yksi spektaakkelimainen auringonlasku
toimiston ikkunasta

En malta lopuksi olla purppaisematta tämän päivän takaiskusta. Se tapahtui kuntosalilla: meidän vakio balance-ohjaaja on useamman viikon lomalla ja sijaisena on SE maanantaitunnin ohjaaja, jonka takia en enää mene maanantaisin balance-tunnille. Tällä ohjaajalla ei nimittäin ole rytmitajua! Siinäpä yksi elämää suurempi mysteeri: miten rytmitajuttomasta voi tulla jumppaohjaaja?

Noh, noh, ehkä hieman liioiteltua, mutta tässä se on sellainen aihe josta menee herne tai useampikin nenään. Toinen ihmisryhmä jolla on sama vaikutus on ne, jotka puhuvat paljon mutta eivät sano mitään. Mutta se onkin sitten jo toinen tarina. Puuh!

(ruutukaappaukset vaalikone.fi-sivulta)

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Ostoksilla


Sain jokin aika sitten lahjakortin Klevering-kauppaan. Tänään oli aikaa käydä ostoksilla, joten lahjakortti vaihtui tällaiseen purnukkaan:


Aika pirteä, hih! Näin tämän kaupassa ja tiesin heti että purnukka ja minä pyöräilemme yhdessä kotiin. Tämä cookie jar on pohjoismaista Muuto-merkkiä ja kuuluu näköjään tällaiseen astiaperheeseen:

kuva täältä

Odotan jännityksellä mitä perheen miesväki tuumaa tästä väriläiskästä keittiön pöydällä. Veikkaan etteivät ensin edes huomaa, sitten saan varmaan kuulla "eikö meillä ole jo tarpeeksi purnukoita?"- tai "onko jo pääsiäinen?"-tyylistä läppää. Pöh!


Kaupasta tarttui vielä lisäksi mukaan yksi tällainen Kulku-kulho, en voinut vastustaa. Tästä ei kannata mainita mitään miesväelle, sillä näitä kulhoja - tosin pilkuttomia - meillä on jo useampia. Olen jokseenkin höyrähtänyt pilkkuihin, kun niitä löytyy niin sukista, paidoista, lautasliinoista kuin teepannuistakin :-) Tykkään!


maanantai 21. marraskuuta 2011

Ajatuksenjuoksua

Luin juuri Elämää Vihreällä Saarella-blogista nyyttärikesteistä ja joulutortuista. Mieleen juolahti, että tänä vuonna on ehdottomasti paistettava torttuja, vesi suorastaan jo herahti kielelle. Mutta... luumuhilloa ei saa kaupasta. Mistäs sitä hilloa sitten taikoisi? (Hillon keittämistä en siis laiskamatona edes harkinnut) Luumuhillosta muistui mieleen Rotterdamin Merimieskirkko ja kas vain, siellähän on tulevana viikonloppuna joulumarkkinat!



Ja kun vielä sattuu niin sopivasti, että meillä on konsertti Rotterdamissa lauantai-iltana, niin hillo-ongelma on täten ratkaistu! Toivottavasti varaavat sitten kirkolla tarpeeksi luumuhilloa kaikkien hollanninsuomalaisten torttuihin :-D

Sumu isolla ässällä!


Täällä on ollut noin viikon ajan sumuista ja tänään vielä erittäin sumuista, päivä ei valjennut ollenkaan! Näkyvyys oli huono ja pyöräillessä - niin töihin mennessä kuin sieltä tullessakin - sai pitää kaikki aistit valppaina. Vastaantulevan pyöräilijän kasvot erotti vasta aivan hetkeä ennen kohtaamista, aivan kummitusmaista!

Tänä aamuna klo 9


Aamulla kertoivat radiossa ennätyspitkistä liikenneruuhkista, suuremmilta onnettomuuksilta ilmeisesti onneksi vältyttiin.


Tässä vielä päivän näkymä toimiston ikkunasta - paksu pilvimuuri (ja kännyn hento heijastus ikkunalasista)!

Loppuviikosta mennään taas - silloin alkaa uusi konserttikiertue armenialaisen viulistin Sergei Hatšatrjanin kanssa. Hän on toista kertaa Sinfoniettan vieraana, viime kerralla hän soitti aivan fantastisesti joten odotukset ovat korkealla. Sergei voitti vuonna 2000 Sibelius-viulukilpailun ollessaan vain 15-vuotias! Luonnonlahjakkuus. Mukavaa.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Reissussa

Suuripiirteinen autoilureitti

Nyt on viimein käyty Pohjois-Irlannissa! Kyllä tykkäsin. Aivan ihana paikka ja niin ystävälliset ihmiset. Oikein sydämellinen vastaanotto joka puolella :-)

Reitti vähän lähempää

That's what I call a breakfast, sanoi Tony

Tony popsi makkaroita melkein joka aamu, minä otin vähän iisimmin. Beans on toast oli tosi hyvää (student breakfast, kuulemma) ja samoin tee, ja paahtoleipä hillolla!


Kulkuneuvona meillä oli tällainen "bussi", vaikka olimme varanneet "kompaktin" auton - antoivat jostain syystä seuraavan kokoluokan kaaran. Minä en ratin taakse uskaltautunut kun se oli oikealla ja liikennekin kulki väärällä puolen tietä ;-D

Glens of Antrim

Perjantaina oltiin Belfastissa ja tuli aivan taivaan täydeltä vettä. Aika kuluikin kaupasta toiseen juosten ja kastuen. Lauantaina tuli aurinko esiin ja ajoimme rannikkotietä pitkin pohjoiseen. Kertakaikkisen upeat maisemat! Kirpeä sää ja raikas ilma.

Glens of Antrim


Nautimme lounasta pienessä Bushmills-kylässä, missä sijaitsee myös Bushmillsin viskitislaamo (sinne ei tällä kertaa ehditty).



Kävimme loikkimassa Giant's Causeway-kivetyksillä - tämä olikin varsinainen turistirysä, paikka suorastaan kuhisi kaikenmaalaisia vierailijoita!
(onnistuin rajaamaan turistit kamerakulman ulkopuolelle)
Luin Wikipediasta, että Giant's Causeway on Pohjois-Irlannin suosituin nähtävyys, mutta en olisi uskonut että siellä on noin paljon kävijöitä vielä marraskuussa!


Kivet ovat kuin palapelin paloja, tosi erikoista! Kalliomuodostelma on syntynyt 50-60 miljoonaa vuotta sitten tulivuoren purkauksen ja laavavirran seurauksena.


Matkan jännittävimmät hetket koettiin lauantaina hämärän laskeuduttua - juutuimme irlantilaiseen liikenneruuhkaan eli kapoinen kylätie oli yhtäkkiä täynnä lampaita ;-D Ja nehän eivät mielellään väistyneet! Kyllä niitä lampaita riittikin joka puolella, pellot täynnä!

Sunnuntai ja maanantai vietettiin kavereiden ja Tonyn perheen seurassa, viihdyttiin erittäin hyvin. Kaikin puolin mukava ja mieleenpainuva reissu - menoa hidasti vain jostain napattu vatsapöpö josta tuli aivan kauhean kipeä massu, kuvotus ja väsymys. Nyt tauti on onneksi jo melkein selätetty. Ei muuta kuin teen keittoon, Tetley-teepussit odottaa!

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Huomenna


Huomenna mennään ja viikonlopun jälkeen tullaan! Hyvää viikonloppua ja iloisia ajatuksia teille!


(kuva täältä)

lauantai 5. marraskuuta 2011

Tällä viikolla

Tästä viikosta tuli sittenkin ihan mukava.

Kävin Bijenkorf-tavaratalossa ja löysin sieltä JOULUosaston... Siellä raikui joululaulut ja kimmelsi niin että silmiin sattui.

Jännittävä harhalaukaus, löytyi kännystä kotona

Jouluiset perhoset


Talviajan "ansiosta" saan usein polkea töistä pimeässä kotiin, katuvalot taitavat syttyä siinä klo 17.15 aikoihin. Kuin korvaukseksi saamme toimistolla silloin tällöin nauttia henkeäsalpaavista auringonlaskuista, kuten tässä eräänä iltapäivänä. Kauniita värejä, skaala keltaisesta syvään violettiin.


Tällä viikolla leikkasin myös synttärikakkua, tässä työkaverin filmaamana ;-D
Ja kävin ulkona syömässä oikein mukavassa seurassa ja sanoin hyvästit Midnight-kissalle, joka palasi takaisin kotiinsa. Huom. Midnight pisti vastaan kynsin ja hampain.


Ja sitten kilistelin huurteista siideriä parin kaverin kanssa. Tänä iltana vain nyhjätään Tonyn kanssa sohvalla ja tilataan ruokaa. Huomenna onkin aikainen nousu ja kipaisu Concertgebouw:n meidän konserttiin. Loppupäivä on vapaata ja olisi tarkoitus kaivaa esiin matkustustamineita - ensi viikolla on edessä lähtö pikkulomalle Pohjois-Irlantiin. Peukut pystyyn ettei siellä sataisi ihan koko aikaa...