Tähän viikonloppuun mahtui kulttuuria. Perjantaina kävin hollantilais-suomalaistyttöseurassa katsomassa Tie Pohjoiseen-elokuvan. Olipa hauska nähdä suomalainen elokuva hollantilaisessa leffateatterissa! Siellä Anne-Marin kanssa kikateltiin takarivissä hassuille sanonnoille, Veskulle ja Samuli Edelmannille. Onpas Loirilla muuten iso maha!
Itse leffa ei minusta ole ihan Oscarin arvoinen (eikä noin monen tähdenkään kuin mitä julisteessa mainostetaan), mutta me nautittiin ennen kaikkea suomen kielestä ja maisemista. En muuten suosittele ulkosuomalaisille, joilla on jo valmiiksi Suomi-ikävä eikä seuraavaa Suomen-reissua ole vielä varattu!
Eilen olin konsertissa, omalla kotisohvalla. Concertgebouw näytti suorana nettistreamina Caro Emeraldin ja Metropole Orkesterin loppuunmyydyn konsertin. Hyvä kuva ja ääni! Musiikki alkoi jossain vaiheessa hieman unettaa, joten oli mukava olla kotona, hakea toinen kupillinen teetä ja kaivautua syvemmälle sohvaan.
Tulevalla viikolla pääsen sitten itsekin Concertgebouw:n ja vielä kahteen kertaan - tiistaina on meidän orkesterin konsertti ja perjantaina menen ihan "turistina" kuuntelemaan belgialaista orkesteria ja romanttista musiikkia. Nenäliina mukaan!
elokuvajulisteiden kuvat täältä ja täältä
konserttikuvat ovat ruutukaappauksia nettistreamistä
sunnuntai 30. kesäkuuta 2013
perjantai 21. kesäkuuta 2013
Viikon kuvia
Viikko on sujunut helteiseti, tukalasti ja nyt viileästi, jos säästä
puhutaan. Töissä taas oli perinteistä kiirettä, stressiä ja ärsytystä -
orkesteri lähtee maanantaina lyhyelle kiertueelle Turkkiin, Sveitsiin
ja Saksaan (eivät ota minua mukaan).
Naapurin katti kävi meillä muutama päivä sitten pelaamassa kissojen pelejä tabletilla. Ensimmäinen peli on kalalammikko, siihen kun tassulla läppää niin vesi "loiskuu" ja kalat liikkuvat.
Vielä hauskempi oli toinen peli - ruudulla liikkuva punainen piste. Kun siihen läpsäisi tassun ja osui, niin tilille kilahti 100 pistettä. Saldoksi tuli 700 pistettä, sitten alkoi kyllästyttää. Vaikka sitä pistettä piti kyllä vielä sivusilmällä seurata vähän kauempaa.
Pelaaminen on uuvuttavaa, lopuksi piti kellahtaa hetkeksi viltille lepäämään.
Sillä välin kun minä olin Skotlannissa, vaihtoi Tony kansallisuutta. Iso-Britannian passi vaihtui Irlannin passiksi. Tämä on mahdollista, sillä Tony sekä hänen vanhempansa ovat syntyneet Pohjois-Irlannissa eli Irlannin saarella ja ovat näin ollen oikeutettuja Irlannin kansallisuuteen. Nyt passissa lukee "Nationality: Irish" ja sekös hymyilyttää. Vuosien varrella Tony on saanut kuulla olevansa ties mitä, kuten "ai, et olekaan sieltä oikeasta Irlannista (mikä tarkoittaa monelle Irlannin tasavaltaa)" tai "olet siis englantilainen kun sinulla on Iso-Britannian passi" ja sitä rataa. Niin tai näin - tärkeä saavutus Tompalle.
Toivotan vielä hyvää juhannusta kaikille! Täällä ei ole mitään juhannusfiilistä, takapihalla näytti hetki sitten tältä:
Tuuli ja sade paiskoo sormustinkukkia, vettä tuli kuin aisaa aiemmin tänään. Ja huomenna saadaan lisää. Minä sytytin kynttilät olohuoneessa ja katson koko illan rikossarjoja telkusta. Hyvää viikonloppua!
keskiviikko 19. kesäkuuta 2013
Kuvia Skotlannista - 2
Vapaapäivänä kävin läheisellä merenrannalla. Matkalla sinne näin joka puolella näitä keltaisia puskia.
Voi sitä avaruutta ja rauhaa. Istuin vain ja katselin aaltoja. Pari vesipisaraa tuli noista pilvistä, ei sen enempää vaikka synkältä näyttävätkin.
Käväisin myös läheisessä kylässä ihastelemassa vanhoja taloja.
Perjantaina ajoin bussilla Invernessiin. Se tuntuikin oikealta suurkaupungilta maalaiselämän jälkeen. Wikipedian mukaan kaupungin asukasluku on noin 58000.
Kävin opastetulla kiertokävelyllä ja sitten vähän vaatekaupoissa tutkimassa tämän kesän muotia. Mukaan lähti tosin jostain syystä vain mustaa vaatetta, vaikka tämäntyylisiä kukkakuoseja ihailinkin:
Jokin omassa mielessä kuitenkin jarrutteli kukkaisvaatteiden ostoskoriin laittamista ja yhtäkkiä hoksasin miksi kukkamuodin kanssa kannattaa olla varovainen! Assosiaatio Hyacinth Bucketin (anteeksi, Bouquetin) kanssa on ylivoimainen!
The Bucket residence, the lady of the house speaking!
Taidan jättää kirjavat kukkakuosit muille, ettei kukaan vain pääse sanomaan minusta "that Bucket-woman"!
Hyacinthin kuvat täältä, täältä ja täältä
Voi sitä avaruutta ja rauhaa. Istuin vain ja katselin aaltoja. Pari vesipisaraa tuli noista pilvistä, ei sen enempää vaikka synkältä näyttävätkin.
Käväisin myös läheisessä kylässä ihastelemassa vanhoja taloja.
Perjantaina ajoin bussilla Invernessiin. Se tuntuikin oikealta suurkaupungilta maalaiselämän jälkeen. Wikipedian mukaan kaupungin asukasluku on noin 58000.
Invernessin linna, joka toimii oikeustalona |
Ness-joki ja jylhät talot |
Jokin omassa mielessä kuitenkin jarrutteli kukkaisvaatteiden ostoskoriin laittamista ja yhtäkkiä hoksasin miksi kukkamuodin kanssa kannattaa olla varovainen! Assosiaatio Hyacinth Bucketin (anteeksi, Bouquetin) kanssa on ylivoimainen!
The Bucket residence, the lady of the house speaking!
Taidan jättää kirjavat kukkakuosit muille, ettei kukaan vain pääse sanomaan minusta "that Bucket-woman"!
Hyacinthin kuvat täältä, täältä ja täältä
tiistai 18. kesäkuuta 2013
Kuvia Skotlannista
Reissusta on palattu iloisin mielin! Viikko Skotlannissa teki hyvää. Sää oli yllättävän hyvä ja lämmin, ihan turhaan raahasin fleece-paitoja ja huivia mukana.
Tein vajaan viikon verran vapaaehtoistyötä tällaisessa paikassa:
Tässä talossa asuu pieni kommuuni tai yhteisö, yhteensä noin kymmenkunta ihmistä. Ja kaksi kissaa, koira, kanoja ja kaksi possua - eläimet siis tuolla takapihan puolella. Taloon tulee säännöllisesti vieraiksi minunkaltaisia "puolivieraita" (puolet päivästä töitä, toinen puoli vapaata), sekä puutarha-alan opiskelijoita ja muita reissaajia. Talo on myös avoin bed & breakfast-vieraille ja siellä järjestetään erilaisia viikonloppukursseja.
Jaoin tämän huoneen amerikkalaisen puutarhuritytön kanssa:
Ykkösmakuuhuone on varattu hienommille vieraille:
Talo on rakennettu vuonna 1893 ja siellä on 16 makuuhuonetta! Silloin todella elettiin kahden kerroksen elämää: keittiön ovenpielessä roikkuu vieläkin tällainen kellotaulu (alla). Yläkerrasta soitti hieno väki kelloa, alakerrasta kipaistiin palvelemaan. Kellot eivät (valitettavasti) enää ole käytössä...
Suosituin hengailupaikka oli kuitenkin keittiö, talon sydän. Tässä on meneillään pinaatin käsittely.
Työpaikkana minulla oli talon viktoriaaninen puutarha. Siellä kasvoi vaikka sun mitä; porkkanoita, pinaattia, kesäkurpitsoita, omenapuita, marjapensaita, valtavasti kukkia jne. Niin vihreää! Ja kaunista! Siirsin pieniä taimia suurempiin ruukkuihin, kastelin kukkia, kitkin rikkaruohoja, siistin pihaa yhdessä muiden kanssa.
Pihalta löytyi myös tällainen "prinsessamökki". Huhu kiertää että tuo vihreä puska pitää mökkiä pystyssä ;D Mukava kesäasunto?
Tulossa vielä kuvia rannalta ja Invernessistä. Nyt menen pihalle nauttimaan Hollannin kahden päivän mittaisesta helteestä :D Lämmintä kesäiltaa teillekin!
Tein vajaan viikon verran vapaaehtoistyötä tällaisessa paikassa:
Tässä talossa asuu pieni kommuuni tai yhteisö, yhteensä noin kymmenkunta ihmistä. Ja kaksi kissaa, koira, kanoja ja kaksi possua - eläimet siis tuolla takapihan puolella. Taloon tulee säännöllisesti vieraiksi minunkaltaisia "puolivieraita" (puolet päivästä töitä, toinen puoli vapaata), sekä puutarha-alan opiskelijoita ja muita reissaajia. Talo on myös avoin bed & breakfast-vieraille ja siellä järjestetään erilaisia viikonloppukursseja.
Jaoin tämän huoneen amerikkalaisen puutarhuritytön kanssa:
Ykkösmakuuhuone on varattu hienommille vieraille:
Talo on rakennettu vuonna 1893 ja siellä on 16 makuuhuonetta! Silloin todella elettiin kahden kerroksen elämää: keittiön ovenpielessä roikkuu vieläkin tällainen kellotaulu (alla). Yläkerrasta soitti hieno väki kelloa, alakerrasta kipaistiin palvelemaan. Kellot eivät (valitettavasti) enää ole käytössä...
Suosituin hengailupaikka oli kuitenkin keittiö, talon sydän. Tässä on meneillään pinaatin käsittely.
Työpaikkana minulla oli talon viktoriaaninen puutarha. Siellä kasvoi vaikka sun mitä; porkkanoita, pinaattia, kesäkurpitsoita, omenapuita, marjapensaita, valtavasti kukkia jne. Niin vihreää! Ja kaunista! Siirsin pieniä taimia suurempiin ruukkuihin, kastelin kukkia, kitkin rikkaruohoja, siistin pihaa yhdessä muiden kanssa.
Tätä palloa oli pakko halata! Huom. possu taka-alalla. |
Tämä oli ihana "toimisto"! |
Kissat Charlie ja Minky sekä possut Spotty ja Stripy |
Tulossa vielä kuvia rannalta ja Invernessistä. Nyt menen pihalle nauttimaan Hollannin kahden päivän mittaisesta helteestä :D Lämmintä kesäiltaa teillekin!
tiistai 4. kesäkuuta 2013
Elämää takapihalla
Meillä oli viimeinkin lämmin, kaunis ja aurinkoinen päivä - helle vie veronsa :D
Tuo harmaa katti näytti ihan kuolleelta, mutta siitä se oli kadonnut illan mittaan.
Pihalle on ilmestynyt taas monenlaista uutta kukkaa. Yhtä ihaillen ja ihmetellen otan kaikki kukat ja oksat vastaan - asuin niin kauan pihattomassa asunnossa, että rikkaruohotkin näyttävät nyt ihanilta ;)
Näitä sormustinkukkia on paljon tuolla katujenkin varsilla. Viime kesänä kasvoivat valtavan korkeiksi, painaviksi kukkarimpsuiksi.
Makuuhuoneen oven vieressä kasvaa ruusupuska, jota keväällä olevinaan typistin reilusti. Nyt puskasta on tullut entistä suurempi jossa näkyy jo muutamia nuppuja.
Eilen hain rinkan varastosta ja päässä risteilee lista pakattavista tavaroista. Muutaman päivän päästä on edessä lähtö Skotlantiin reiluksi viikoksi, siinä hyppy (lähes) tuntemattomaan. Mukaan lähtee kumpparit, vaelluskengät, lämmintä vaatetta ja avoin mieli. Toiveissa olisi raikasta tuulta, vaihtelua, omaa aikaa ja uusia tuttavuuksia. Odotan mielenkiinnolla!
lauantai 1. kesäkuuta 2013
Ateljeessa
Täällä on ollut olevinaan niin kiirettä, että en ole ehtinyt bloggaamaan. Tukka putkella olenkin mennyt, varsinkin tällä viikolla, ja hyvin ehtinyt taas kartuttaa ylityötiliä.
Eilen olin sitten toisenlaisissa hommissa - ensimmäistä kertaa ensiapuvuorossa nuorten yleisurheilutapahtumassa urheilukentän laidalla. Paljon oli odottelua, mutta oli ihan jännääkin. Suuremmilta kolhuilta onneksi vältyttiin, yksi tyttö sai tosin kuulan selkäänsä (pikkanen virheheitto) - siinä olikin järkytystä kerrakseen tyttörukalle ja muille osallistujille.
Olin päivystysvuorossa yhdessä kokeneen kollegan kanssa ja kyllä oli mielenkiintoista. On NIIN paljon opittavaa ja totuteltavaa. Parin viikon päästä on uusien vapaaehtoisten tapaaminen ja sitten saadaan lisätietoa tulevista tapahtumista. Katsotaan mihin Riitan tie vie!
Tänään kävin vähän tuulettumassa Amsterdamin ulkopuolella. Hilversumissa järjestettiin perinteiset ateljeepäivät ja kävin katsastamassa Anne-Marin sekä hänen kollegoidensa uutta tuotantoa.
Anne-Marin uusi astiasarja 'Early Traces' |
Yksi uutuuksista on VIDI Bag - VHS-kasettinauhoista sekä nahkasta tehty kassi!
Naapuriateljeesta löytyi tämä kaunokainen, ihastuin välittömästi. Pronssiteoksen nimi on But one day she flew away, tekijänä Hanke Wiegand. Mykistävän kaunis, katselin pitkään.
Kissaystävän seinälle sopisi tämä kangasteos, tekijänä Erik Pott.
Huomisellekin on luvassa kulttuuria, uuden produktion kenraaliharjoitus. Meidän orkesteri on mukana tässä ooppera- tai paremminkin multimediaproduktiossa nimeltä Sunken Garden. Hollantilainen nykysäveltäjä Michel van der Aa on luonut 3D-esityksen orkesterille ja solisteille, esityksessa on myös mukana elokuva jota sitten katsellaan 3D-rillit päässä. Saas nähdä mitä siitä tulee!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)