Täällä on ollut olevinaan niin kiirettä, että en ole ehtinyt bloggaamaan. Tukka putkella olenkin mennyt, varsinkin tällä viikolla, ja hyvin ehtinyt taas kartuttaa ylityötiliä.
Eilen olin sitten toisenlaisissa hommissa - ensimmäistä kertaa ensiapuvuorossa nuorten yleisurheilutapahtumassa urheilukentän laidalla. Paljon oli odottelua, mutta oli ihan jännääkin. Suuremmilta kolhuilta onneksi vältyttiin, yksi tyttö sai tosin kuulan selkäänsä (pikkanen virheheitto) - siinä olikin järkytystä kerrakseen tyttörukalle ja muille osallistujille.
Olin päivystysvuorossa yhdessä kokeneen kollegan kanssa ja kyllä oli mielenkiintoista. On NIIN paljon opittavaa ja totuteltavaa. Parin viikon päästä on uusien vapaaehtoisten tapaaminen ja sitten saadaan lisätietoa tulevista tapahtumista. Katsotaan mihin Riitan tie vie!
Tänään kävin vähän tuulettumassa Amsterdamin ulkopuolella. Hilversumissa järjestettiin perinteiset ateljeepäivät ja kävin katsastamassa Anne-Marin sekä hänen kollegoidensa uutta tuotantoa.
Anne-Marin uusi astiasarja 'Early Traces' |
Yksi uutuuksista on VIDI Bag - VHS-kasettinauhoista sekä nahkasta tehty kassi!
Naapuriateljeesta löytyi tämä kaunokainen, ihastuin välittömästi. Pronssiteoksen nimi on But one day she flew away, tekijänä Hanke Wiegand. Mykistävän kaunis, katselin pitkään.
Kissaystävän seinälle sopisi tämä kangasteos, tekijänä Erik Pott.
Huomisellekin on luvassa kulttuuria, uuden produktion kenraaliharjoitus. Meidän orkesteri on mukana tässä ooppera- tai paremminkin multimediaproduktiossa nimeltä Sunken Garden. Hollantilainen nykysäveltäjä Michel van der Aa on luonut 3D-esityksen orkesterille ja solisteille, esityksessa on myös mukana elokuva jota sitten katsellaan 3D-rillit päässä. Saas nähdä mitä siitä tulee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti