Maassa on uusi kuningas!

Jännittävä ja pitkä päivä on takana, niin kuninkaallisilla kuin sohvaperunoillakin. Vallanvaihdon juhlallisuudet sujuivat mallikkaasti ilman ongelmia.

Kuningas on vihitty virkaan! (ruutukaappaus täältä)

Sää suosi, liput liehuivat, kaupungilla oli liikkeellä tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä.
Noin tunti sitten minulla ja kissalla nousivat korvat ja karvat pystyyn, kun alueen ylitse lensi yllättäen matalalla kymmenen hävittäjää - tämä oli kuninkaallisen risteilyn loppuhuipennus. Mikä meteli!!

kuva napattu Twitteristä

Muuten täällä on rauha maassa ja valtakunnassa kaikki hyvin. Huomenna paluu arkeen, edessä pitkä konserttipäivä. Sinne Suomeen hauskaa vappua!

Ilmassa leijuu...

Matkalla Beatrixin jäähyväisillalliselle tänä iltana (kuva täältä)

suuren kansanjuhlan tuntua! Vielä yksi yö ja sitten vaihtuu valta. Monissa ovenpielissä ja parvekkeilla liehuvat Hollannin liput ja oranssit viirit, kaduille rakennetaan esiintymislavoja, pyöriä ja autoja raivataan pois juhlien tieltä, kaupoissa myydään oransseja leivoksia.

Telkussa näytettiin äsken Beatrixin lyhyt jäähyväispuhe - tyylilleen uskollisena puhe oli aikamoista kapulakieltä, täynnä kiemuraisia kohteliaita ilmauksia. Pari henkilökohtaista väläystä mahtui mukaan; prinssi Clausin (✝ 2002) valintaa puolisokseen Beatrix luonnehti kaikkein parhaaksi päätöksekseen ja Máxima on kuningasperheelle siunaus.

Kas, tuttuja! Myös matkalla illalliselle. (kuva täältä)

Ta-daa! Illan hauskin kuva. Huom. Máximan
kaulassa killuva suuri timantti on aito. (kuva täältä)

Minä ja kissa pelattiin vähän palloa ja asettauduttiin sitten sohvalle. Huomenna on ohjelmassa telkun katsontaa, iltapäivällä tulee kaveri kylään ja sitten olisi tarkoitus käydä vähän lähistöllä kiertelemässä, siellä minne mahtuu. Aurinkoista säätä on luvattu. Upeaa Kuningattarenpäivää teille!

No nyt!

Ne kukkii takapihalla! Parin kuukauden tikistyksen jälkeen maasta nousi tällaiset kaunokaiset.

Menoa, kieltoja ja vieras!

Uuvuttava viikko on ollut, ylä- ja alamäkeä. Töissä pyöritellään lukuja ja tehdään loppusilaus viime vuoden tilinpäätökseen. Orkesteri on kiireisellä kiertueella Saksassa, Italiassa ja Sloveniassa, toimistolla valmistaudutaan jo ensi viikon konsertteihin ja hulinaan.

Viime viikonloppuna pääsin sentään vähän vapaalle ja Musiikkiteatterin Wagnerin Valkyyria-oopperaan. Kalteva lava oli niin erikoinen että laitan tähän kuvan ja lyhyen videon (Musiikkiteatterin sivulta):

Oopperan alussa

Ylhäällä lavan oikealla ja vasemmalla puolella oli tuollaiset puiset kaukalot istumapaikkoineen!

Videolla näkyy, kuinka lavan raoista tulee tulta, oo! Puvustus oli Star Wars-tyylistä!

Hieno kokemus oli. Ainoa hienoinen miinus oli oopperan kesto: viisi tuntia taukoineen (2). Tuon saman tarinan olisi saanut kerrottua reilussa tunnissakin, mutta se ei tainnut kuulua Wagnerin tyyliin ;)

***

Kuningattarenpäivä lähestyy ja jonkinlaista riehakasta vapputunnelmaa on jo aistittavissa. Kaupat (varsinkin ruokakaupat) ja kadut täyttyvät kaikesta mahdollisesta oranssista. Musiikkitalon ympäristöä on alettu siistiä, varsinkin pyöristä. Parkkikielloissa ei ole säästelty...

Kaupassa hypistelin eilen tätä peltistä keksirasiaa. Keksit olisivat maistuneet, purkki ei sittenkään... Vai olisiko lähtenyt teillä ostoskoriin?

***

Loppukevennykseksi vielä iloinen kissauutinen. Saimme eilen kiiltäväturkkisen kevätvieraan! Maniche on tullut taas kylään!

Nyt istutaan mirrin kanssa kylki kyljessä sohvalla ja kerätään voimia huomiseen työpäivään (minä siis). Rauhallista iltaa!

Willem-Alexanderin ja Máximan haastattelu

Tänä iltana telkussa näytettiin kauan odotettu Willem-Alexanderin ja Máximan haastattelu. Ei suinkaan suora sellainen, vaan pari viikkoa sitten nauhoitettu. Lähes tunnin mittainen keskustelu yllätti avoimuudellaan ja suoruudellaan. Suoria hollantilaiset tunnetusti ovatkin, minun mielestäni ihan ärsyttävyyksiin saakka - hienotunteisuus ja tahdikkuus eivät välttämättä ole avainsanoja tätä kansaa kuvatessa. 

Tv-ruudussa puhui itsevarma ja asiantunteva tuleva kuningas. Aivan hetkellisesti jopa hiukan arroganttikin näin suomalaisesta näkökulmasta; päällimmäiseksi jäi kuitenkin luotettava ja varma vaikutelma. Máxima oli puolestaan lämmin ja kohtalaisen sanavalmis, omalla tyylillään ja aksentillaan. Hyvä yhdistelmä!

Haastattelun suoruus ilmeni siinä, että kaikki viime vuosien vaikeat aiheet nostettiin kuin kissat pöydälle. Kysymyksiä sateli Máximan isästä (ei ole paikalla 30.4. yhteisestä päätöksestä), prinssi Frisosta (terveydentilassa ei muutoksia, makaa edelleen lontoolaisessa sairaalassa) kuin kuninkaan roolistakin (poliittista valtaa vaiko vain seremoniallinen rooli - W-A hyväksyy tarvittaessa sen mitä parlamentti ikinä lakien mukaisesti päättääkin). Vastaukset olivat lähestulkoon yhtä suoria kuin kysymyksetkin, ilman sen suurempia väistöjä (luulen kyllä, että osa haastattelusta oli leikattu pois).

Minun kulmakarvat nousivat kaikkein korkeimmalle Willem-Alexanderin vastatessa kysymykseen hänen ja Máximan roolijaosta. Haastattelija tiedusteli näkeekö pariskunta tulevan kuninkuuden/kuningattaruuden yhteisenä hankkeena, tehtävänä. Willem-Alexander vastasi pontevasti absoluut niet (ei missään tapauksessa), maassa voi olla kerrallaan vain yksi hallitsija - kuningas - tehtävät kuuluvat hänelle. Máxima on toki mukana tukemassa, mutta on muuten kiireinen omien kansallisten ja kansainvälisten töidensä kanssa. Mitään Bill ja Hillary Clintonin kaltaista kaksikkoa ei siis tulla näkemään.

Kankeita kuninkaallisia ei onneksi ole tiedossa, Máximaakaan ei kuulemma sen kummemmin tarvitse tituleerata tai pokkuroida - ik blijf gewoon Máxima hoor (minä pysyn ihan vain Máximana!) totesi tuleva kuningatar itse! Suuri plussa ja papukaijamerkki!

Rijksmuseum & kevät!

Rijksmuseum eli Kansallismuseo on viimeinkin avannut ovensa perusteellisen remontin jälkeen. Museota remontoitiin loppujen lopuksi lähes kymmenen vuotta - alunperin remontille oli varattu kai nelisen vuotta, mutta hups, näitä "ikuisuusprojektejahan" Amsterdamissa riittää.

Suuret avajaiset Kuningatar Beatrixin johdolla olivat eilen. Hollannin TV ja lehdet ovat jo pari viikkoa olleet täynnä juttua museosta ja myös kansainvälistä kiinnostusta on riittänyt - aiemmin viikolla huomasin CNN:n mainitsevan avajaiset sekä BBC oli täällä paikan päällä tekemässä raporttia. 

ruutukaappaus täältä

Osa avajaisseremoniasta näytettiin illalla telkussa. Luulin ensin, että jokin museon katolla oli mennyt kauhealla tavalla pieleen.

ruutukaappaus täältä

kuva täältä

Mutta ilmeisesti kyse oli vain ilotulitteista. Vieläkin kyllä mietin oliko niiden tarkoitus olla tuon näköisiä.
Anyway, museo oli eilen auki puolille öin asti ja sisään pääsi ilmaiseksi. En kuitenkaan mennyt sinne ruuhkaan, kesällä sitten. Voin kyllä jo alustavasti suositella museota kaikille Amsterdamin kävijöille - sieltä löytyvät niin Yövartio kuin Maitotyttökin (kuten viime vuonna kirjoitin), valtavat kokoelmat esineistöä satojen vuosien ajalta sekä suuri taidehistorian kirjasto - nyt ensi kertaa avoinna suurelle yleisölle.

***

Tänään saimme nauttia oikeasta kevätpäivästä ja auringon lämmöstä. Siistin vähän takapihaa naapurin kissan seurassa.

Tulppaani tuloillaan

Kevät on siis viimeinkin täällä, hurraa!

Kuninkaallinen päivitys

30. huhtikuuta lähestyy ja tuo päivä on tuonut jo kiitettävästi lisäsäpinää töihin. Amsterdam Sinfonietta on nimittäin kutsuttu esiintymään Uudessa Kirkossa (De Nieuwe Kerk) vallanvaihtoseremonian aikana! Jippiaajee!

kuva täältä

Esiintymässä ovat myös puhallinyhtye Nederlands Blazers Ensemble, Hollannin Kamarikuoro sekä lastenkuoro Nieuw Amsterdams Kinderkoor. Siinä saadaankin mukavasti julkisuutta, miljoonia telkkukatsojia ympäri maailman. Toivottavasti kirjoittavat orkesterin nimen oikein, siitä näkee usein hauskoja, kekseliäitä muunnoksia...

Myös iltaohjelma, IJ-joella tapahtuva kuninkaallinen risteily, on vaatinut vähän lisäjärjestelyitä töissä. Risteily päättyy nimittäin meidän toimiston kynnykselle Musiikkitaloon ja kaikki taloon huhtikuun lopussa pyrkivät - kuten me - on etukäteen syynättävä ja seulottava tarkkaan. Ilmeisesti saadaan jonkinlaiset kulkuluvat taloon, toivottavasti pääsemme kaikki maanantaina 29.4. toimistolle. Meillä on nimittäin keskiviikkoiltana 1. toukokuuta konsertti samassa talossa, joten kaikilla riittää hommaa maanantaina, eikä voida noin vain jäädä kotiin.

30. huhtikuuta aion kuitenkin istua kotisohvalla nenä kiinni telkkuruudussa. Yritin tietenkin tyrkyttää itseäni assistentiksi sinne kirkkoon, mutta eivät kuulemma tarvitse ekstra-apulaisia, pöh. No, luultavasti telkusta näkee ja kuulee paremmin kuin paikan päällä.

Paikalliset kaupat alkavat pikku hiljaa olla pullollaan aiheeseen liittyvää krääsää. Miten olisi

Wim-Lex ja Máxima-hiirimatto?

upeat tyynynpäälliset?

tai komeat rintanapit?

Nyt vain odotellaan sitä h-hetkeä, enää vajaat kolme viikkoa!

tuotekuvat täältä

Merenkulkumuseossa

Kävimme muutama päivä sitten Tonyn kanssa Merenkulkumuseossa (Scheepvaartmuseum). Tuo nimi muuten ääntyy hauskasti englanninkielisten suussa sheep fart-museoksi, heh heh. Museo avattiin muistaakseni uudelleen noin vuosi sitten pitkään kestäneen remontin jälkeen. Upouutta on yläkuvassa näkyvä lasikatto, joka kattaa kauniisti neliönmuotoisen sisäpihan. Uutta ja vanhaa yhdistetty tyylikkäästi, tykkäsin kovasti. Itse rakennus on vuodelta 1656 ja toimi alunperin varastorakennuksena.

Kauniita ikkunoita

Museosta löytyy aivan kaikenlaista merenkulkuun liittyvää. Vanhoja kompasseja, mittauslaitteita ja paljon sellaista mistä en ymmärtänyt yhtikäs mitään. Parissa huoneessa esiteltiin myös nykyisen Amsterdamin sataman toimintaa.

Keulahahmoja

Tähtihuoneessa esiteltiin monenlaisia
mittareita ja kompasseja

Puinen jellona

Kävimme myös parinkymmenen minuutin "merimatkalla"; siinä luotiin myrskyisen laivamatkan tunnelmaa videon, valojen ja ääninauhan avustuksella. Onneksi ei kestänyt sen kauempaa, aloin näyttää jo vähän vihertävältä. Museossa on myös hieno ja kattava kauppa, minne pääsee ilman lippuakin. Museokahvit juotiin muualla sillä trendikäs kuppila oli ääriään myöten täynnä.

***

Perjantaina Tony sai sitten sen kauan odotetun puhelun - työt alkavat viimein maanantaina. Työsuhteen kestosta ei ole tietoa, viikko kerrallaan mennään. Tony lähti pari tuntia sitten kohti Etelä-Hollantia ja minä jäin (en rannalle ruikuttamaan) pyörittelemään peukaloitani. Mitäs nyt kun on taas pitkästä aikaa näin paljon omaa aikaa? Kävin kaupassa ja tein sämpylöitä. Sämpyläntekoon innosti kyllä myös kyllästyminen hollantilaiseen leipään (taas). Joissakin luomuleipomoissa ja -kaupoissa myydään kyllä ihan maukasta leipää, jos vain haluaa pulittaa pinon euroja pienestä leivänpuolikkaasta. Halvemmalla pääsin näin, siinä on ensi viikon lounasleivät tuoksuvassa pinossa. Loppuillan ajattelin pyhittää BBC:n katseluun. Huomenna paluu arkeen; töitä, jumppaa, töitä ja jumppaa. Ja kesää kohden mennään!

Vitoshaaste

Sain muutama viikko sitten vitoshaasteen Olipa kerran Pariisi-blogin Riinalta. Nyt on vastaukset kasassa ja kuvitteeksi lisäsin viisi satunnaista hyvien muistojen kuvaa menneiltä vuosilta.

Samalla saisi haastaa viisi muuta bloggaajaa vastaamaan näihin kysymyksiin - en ole aivan perillä kuka tähän on jo vastannut ja kuka ei, joten tästä saa vapaasti napata haasteen omaan blogiin. 

Mutta näin, tästä alkaa:

Ullapool, Skotlanti

Viisi asiaa, joita tarvitsen päivittäin:

olkalaukku, hiuslenkku, huulirasva, kynä, lämmin ja pehmeä viltti

Viisi kirjaa, joita suosittelen muille (satunnaisessa järjestyksessä):

Hanna Tuuri: Orapihlajapiiri

Sofi Oksanen: Puhdistus

Leena Lehtolainen: Viimeinen Kesäyö

Kazuo Ishiguro: Never let me go (ja Nocturnes)

Tove Jansson: Muumikirjat

Porto, Portugal

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat minua:

taipuisa, vastuuntuntoinen, utelias, järjestelmällinen, aktiivinen

Viisi paikkaa, jossa haluaisin käydä:

maat ja kaupungit vähän sekaisin:

Uusi-Seelanti, Australia, New York, Italia ja sitten haluaisin viettää pari viikkoa jollain ihanalla paratiisisaarella

Amsterdam

Viisi materialistista joululahjatoivetta:

Suomalaisen kirjailijan kirja, suomalaisia suklaapatukoita, uusi/käytetty pyörä, matkalaukku, Fazerin joulusuklaa

Viisi lempiruokaani:

Äidin herkkuruoat! Ja sitten intialainen ja italialainen kasvisruoka, en sen kummemmin erottele.

Viekijärvi, Lieksa

Viisi elämänohjetta, jotka haluaisin jakaa kaikkien kanssa:

Kiteytän elämänohjeet näihin kolmeen ominaisuuteen:

uteliaisuus, avoin mieli ja sisu

Lopuksi vielä irlantilainen elämänviisaus: No matter where you go, there you are.
(heh heh!)

Stornoway, Skotlanti