Merenkulkumuseossa

Kävimme muutama päivä sitten Tonyn kanssa Merenkulkumuseossa (Scheepvaartmuseum). Tuo nimi muuten ääntyy hauskasti englanninkielisten suussa sheep fart-museoksi, heh heh. Museo avattiin muistaakseni uudelleen noin vuosi sitten pitkään kestäneen remontin jälkeen. Upouutta on yläkuvassa näkyvä lasikatto, joka kattaa kauniisti neliönmuotoisen sisäpihan. Uutta ja vanhaa yhdistetty tyylikkäästi, tykkäsin kovasti. Itse rakennus on vuodelta 1656 ja toimi alunperin varastorakennuksena.

Kauniita ikkunoita

Museosta löytyy aivan kaikenlaista merenkulkuun liittyvää. Vanhoja kompasseja, mittauslaitteita ja paljon sellaista mistä en ymmärtänyt yhtikäs mitään. Parissa huoneessa esiteltiin myös nykyisen Amsterdamin sataman toimintaa.

Keulahahmoja

Tähtihuoneessa esiteltiin monenlaisia
mittareita ja kompasseja

Puinen jellona

Kävimme myös parinkymmenen minuutin "merimatkalla"; siinä luotiin myrskyisen laivamatkan tunnelmaa videon, valojen ja ääninauhan avustuksella. Onneksi ei kestänyt sen kauempaa, aloin näyttää jo vähän vihertävältä. Museossa on myös hieno ja kattava kauppa, minne pääsee ilman lippuakin. Museokahvit juotiin muualla sillä trendikäs kuppila oli ääriään myöten täynnä.

***

Perjantaina Tony sai sitten sen kauan odotetun puhelun - työt alkavat viimein maanantaina. Työsuhteen kestosta ei ole tietoa, viikko kerrallaan mennään. Tony lähti pari tuntia sitten kohti Etelä-Hollantia ja minä jäin (en rannalle ruikuttamaan) pyörittelemään peukaloitani. Mitäs nyt kun on taas pitkästä aikaa näin paljon omaa aikaa? Kävin kaupassa ja tein sämpylöitä. Sämpyläntekoon innosti kyllä myös kyllästyminen hollantilaiseen leipään (taas). Joissakin luomuleipomoissa ja -kaupoissa myydään kyllä ihan maukasta leipää, jos vain haluaa pulittaa pinon euroja pienestä leivänpuolikkaasta. Halvemmalla pääsin näin, siinä on ensi viikon lounasleivät tuoksuvassa pinossa. Loppuillan ajattelin pyhittää BBC:n katseluun. Huomenna paluu arkeen; töitä, jumppaa, töitä ja jumppaa. Ja kesää kohden mennään!