Mennyt viikonloppu hujahti Wolfhezessä, Arnhemin liepeillä Suomalaisen Naisen Päivillä. Kylläpä oli kertakaikkisen hauskaa! :-D
Anne-Mari sairastui viime viikolla (harmi!) ja joutui perumaan tulonsa aivan viime hetkillä, niinpä vähän jännitti lähteä päiville yksin. Mutta ihan turhaan arkailin - viikonlopun aikana tutustuin vaivatta niin moneen mukavaan naiseen ja jutunaihetta riitti loputtomiin.
|
Hotellin parkkipaikka leideille |
Päiville osallistui 79 naista, osa saapui jo perjantaina, osa lauantaina. Minä juoksin kasseineni junaan perjantaina töiden jälkeen ja hotelliin päästyä menin suoraan uimaan ja saunaan.
Lauantaina osallistuin workshoppiin nimeltä šamaanimatka - matkailimme avoimella mielellä lattialla maaten. Kävimme maan alla, korkealla puunlatvojen yllä, unen ja valveen rajamailla, ja annoimme mielikuvituksen kuljettaa. Erikoinen kokemus joka vieläkin pyörii mielessä.
|
Ikkunastakin pilkotti Suomen lippu |
Matkan jälkeen lähdimme pienellä ryhmällä sauvakävelemään ympäröivään metsään. Maasto oli jopa kumpuilevaa! Sää oli suorastaan kesäisen lämmin ja aurinkoinen ja kuumahan siellä tuli. Se olikin minun toinen sauvailulenkki ikinä. Tuntui käsivarsissa!
Lauantai-illan teemana oli
fantasia, joten illallisseura oli kovin värikästä kuten kuvista näkyy ;-D
Minulla ei ollut fantasia-asua, mutta se ei menoa haitannut! Illalla pistimme jalalla koreasti ja me
die hardit jatkoimme aamukahteen mm. Kirkan, Raulin ja Kikan tahtiin, hih! Ainoa takaisku oli se, että kelloja siirrettiin eteenpäin eli menin nukkumaan vasta kolmen jälkeen, uuh...
|
Piste i:n päällä: kirjatorilta tarttui mukaan kuusi kirjaa kuudella eurolla! |
Sunnuntaina seurasin vielä workshoppia luovuudesta (taas sai ajattelemisen aihetta) ja palasin viiden maissa kotiin. Vähänhän tuo väsytti...
Vasta viikonlopun aikana tajusin miten sitä onkaan kaivannut suomalaisten (naisten) seuraa! Jotenkin on vain hankalaa kunnolla ystävystyä hollantilaisten kanssa, edelleen viidentoista vuoden jälkeen. Viikonloppuna tapasin mukavia suomalaisia joiden kanssa oli heti samalla aaltopituudella, toivottavasti saadaan pidettyä yhteyttä. Ystävät ne vasta on oikeaa rikkautta!