tiistai 31. elokuuta 2010

Minikonsertti KLM:n koneessa

Palatessa Shanghaista Amsterdamiin Sinfoniettan muusikot joutuivat odottamaan 1,5 tuntia koneessa Shanghain lentokentällä. Aika kävi pitkäksi joten ei muuta kuin soittimet esiin ja konsertoimaan!

Uitmarkt ja taidetta

Lauantaina päivystin Sinfoniettan kojulla Uitmarktilla.
T-paidassa lukee "Mag ik je verleiden om mee te gaan naar Amsterdam Sinfonietta?" eli vapaasti käännettynä "Saanko houkutella sinut kanssani Amsterdam Sinfoniettan konserttiin?"



Aamulla saatiin (melkein) niskaan muhkea ukkos- ja sadekuuro, iltapäivällä oli jo selkeämpää. Sunnuntaina vietin vapaapäivää ja kollegat hoitivat Uitmarktin - vettä tuli kuuroittain saavista kaatamalla! Silti viikonlopun saldo jäi reilusti plussan puolelle ja möimme paljon lippuja tämän kauden konsertteihin.

Sunnuntaina kävin tutustumassa Hermitagen Matisse to Malevich-näyttelyyn. Aivan i-h-a-n-i-a maalauksia, jo mainittujen taiteilijoiden lisäksi mm. Pablo Picasson, Kees van Dongenin ja Vasily Kandinskyn teoksia. Siellä olisi voinut istuskella tuntitolkulla ja tuijotella maalauksia. Suosikkini olivat Henri Matissen The Red Room (1908) ja Kees van Dongenin Lady in a Black Hat (1908), löytyvät tästä linkistä.

Tänään on sitten paistanut ihana aurinko ja kyllä siitä on nautittu - toimiston ikkunasta käsin. Orkesteri ja työkaverit ovat palanneet lyhyeltä Kiinan konserttireissulta, joten töissä riittää taas hulinaa.

Kohta kuntosalille ja saunaan hengähtämään :-)

torstai 26. elokuuta 2010

Ja purukumilla me paikkasimme sen

Sitä vettä tuli sitten viitisen senttiä Amsterdamin alueella viimeisen 24 tunnin aikana. Aamulla heräsin sateen ropinaan ja hetken makoiltuani tajusin että ropina kuuluu meiltä sisältä. Pienimmän makuuhuoneen (meidän "rojuhuone") katosta ja ikkunanpielistä tuli vettä sisälle, huoneessa ollut patja kastui osittain läpimäräksi. Ei muuta kuin nostamaan tavaroita ja patjaa sivuun ja ämpärit alle. Soitin asunnon omistajalle, korjausmies saapui paikalle iltapäivällä. Vesi vuotaa seiniä pitkin yläkerran parvekkeelta, ei mikään yllätys, sieltähän sitä vettä on tullut aiemminkin (tosin ei koskaan näin paljoa kerralla). Saa nähdä miten ongelma korjataan tällä kertaa. Kun ei ole kenellekään tullut mieleen korjata ongelmaa perusteellisesti, vaan aina on laitettu päälle kerros maalia tai levitelty käsiä. Onneksi me emme ole tämän talon omistajia - korjattavaa riittää jatkuvasti!

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Sataa sataa ropisee

Ohoh, missä Hollanti?

Nyt sitten sataa ja huomenna myös.

Viikon valopilkutkin ovat löytyneet: ystävät ja lapset! Kiitos olemassaolosta!

Kiitos myös ilmoittautumisista edellisessä kommenttiboksissa ja sähköpostitse :-)

kuva: www.buienradar.nl

tiistai 24. elokuuta 2010

Lukijakartoitus

Hei kaikki!

Nyt kiinnostaisi kovasti tietää kuka tätä blogia seuraa. Kuka mahdatkaan olla ja mistä päin? Jätä oma puumerkkisi tuonne kommenttiboksiin, niin pääsen jännityksestä ;-D

Myrskytuuliset terveiset Amsterdamista ja iloista iltaa!

maanantai 23. elokuuta 2010

Kuin saavista kaatamalla

Selvisin tästä maanantaista melkein ilman bluesia, mahtavaa! Aamulla satoi aivan kaatamalla vettä. Siis niin paljon että tein uuden nopeusennätyksen juostessani kulman takana olevalle metroasemalle. Kyllä harmitti etten silloin ostanut niitä matalavartisia kumppareita kun olivat tarjouksessa, nyt ei ole kumppareita ollenkaan! Korkkareissa juoksin. Myrskytuuli on jatkunut koko päivän ja huomenna saadaan ilmeisesti lisää vettä. Hyvästi kesä 2010?

Töissä on jännät paikat sillä työhaastattelut ovat loppusuoralla. Kahteen avoimeen työpaikkaan tuli yli kolmesataa hakemusta, joista parikymmentä hakijaa kutsuttiin ensimmäiselle haastattelukierrokselle. Toiselle kierrokselle karsiutui kuusi kandidaattia ja nyt sitten odotellaan mitä pomo & co. päättävät. Hauska huomata miten minun ensivaikutelmani kandidaateista osuivat yksiin haastattelijoiden kanssa. Usein työnhakijoista sai jo ensi kättelyssä positiivisen tai negatiivisen yleiskuvan; joistakin en tykännyt ollenkaan, toisten kanssa tuli heti juttuun. Ja joka kerta päädyimme kollegoiden kanssa samaan lopputulokseen. Tästä opin että omaan "kuudenteen aistiin" kannattaa siis luottaa!

Kohta lähden kuntosalille ja sitten pitkästä aikaa taas saunaan hakemaan piristystä tähän tuuliseen ja sateiseen maanantai-iltaan. Mukavampaa viikon alkua sinne teille ruudun toiselle puolen!

P.S. Ai niin, oli minulla surullisiakin uutisia: Anne Frankin 170-vuotias kastanjapuu kaatui tänään myrskyssä. Anne kirjoitti sisäpihalla kasvavasta puusta kuuluisassa päiväkirjassaan Prinsengrachtin yläkerran huoneesta käsin. Puu haluttiin kaataa vuonna 2007 koska se oli kovin vanha ja laho, mutta kaato estettiin oikeuden päätöksellä ja puun vahvistamiseen käytettiin 100 000,- €. Vahvistetun puun piti pysyä pystyssä vielä ainakin 25 vuotta. Ups.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Sunnuntai-iltaa...

Sinfonietta tänään iltapäivällä Vondelparkissa

Iltapäiväkonsertti sujui leppoisissa merkeissä. Säästyimme sadekuuroilta ja aurinkokin tuli esiin, tosin vasta konsertin jälkeen. Paikalla oli muutama sata henkeä ja ainakin viisi koiraa. Harvoinpa kuulee kesken klassisen konsertin koiran haukkuja, haha!

Nyt on sunnuntai-illan väsy, mihin se viikonloppu taas meni näin nopeasti? Pitkä työviikko edessä, ensi viikonloppuna on lisäksi Uitmarkt eli avaamme kulttuurikauden Museumpleinillä ja mainostamme orkesterin tulevaa kautta markkinakojusta käsin.

Jaah, taidan viettää loppuillan sohvaperunana kaukosäätimen kanssa. Voikohan muuten maanantai-blues alkaa jo sunnuntaina?

torstai 19. elokuuta 2010

Aitiopaikalla

Laivoja odotellessa

Amsterdamissa alkoi tänään suuri laiva- ja purjehdustapahtuma SAIL 2010. Joka viides vuosi järjestettävä megaluokan ilmaistapahtuma keräsi viime kerralla 1,8 miljoonaa kävijää ja ruuhkaa on odotettavissa tälläkin kertaa.

Musiikkitalon eteen, kanavaan siis, on tuotu uima-allas

Me musiikkitalossa työskentelevät olemme sattumalta aitiopaikoilla. Suurin osa SAIL:n tapahtumista sijoittuu talon vieressä virtaavaan IJ-jokeen ja sen ympäristöön. Tänään iltapäivällä seurasimme satojen veneiden ja kansainvälisten laivojen avajaisparaatia ikkunoista roikkuen.

Musiikkitalon edusta alkoi täyttyä kiinnostuneista jo aikaisin aamulla

Kurkistus toimiston ikkunasta

Laivankääntöä ja parkkeerausta

Ruuhkaa IJ:llä

Tätä lystiä kestää maanantaihin saakka. Kaikki laivat on muuten esitelty perusteellisesti SAIL:n nettisivulla, jos ketä kiinnostaa.
Viikonlopuksi on luvattu kohtalaisen aurinkoista ja lämmintä säätä, joten ei muuta kuin SAILaamaan!

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Viikonlopputunnelmia

Perjantaina veneiltiin yötä myöten pitkin Amsterdamin kanavia

Oli kesä ja lämmintä, toisin kuin tänään


Tony ja meillä hoidossa oleva Midnight ovat viettäneet sunnuntaita sohvalla. Aamulla imuroitiin ja Midnight loukkaantui tietenkin sydänjuuriaan myöten, jäi päiväunet kesken.

Iltapäivällä siivoilin vaatekaappia ja tein vähän inventaariota syysvaatteista. Näyttää siltä että pitäisi vähän shoppailla ;-) Löysin myös vanhojen housujen taskusta kakskymppisen, jes! Siinäpä tämän päivän onnenpotku.

Nyt pitäisi vähän henkisesti valmistautua tulevaan kiireiseen työviikkoon. Ooh oispa kohta taas loma...

lauantai 14. elokuuta 2010

Madeiralainen suihku

Tony avaa levada-portin (Madeira)

Boys will be boys...

Matkalla hotelliin (Madeira)

Tätä tietä ajettiin joka päivä ylös hotellille...

Kotona ollaan

Palasimme torstaina kotiin Madeiralta. Amsterdamiin kotiutuminen on sujunut vauhdikkaasti - olin eilen jo töissä, illalla juhlimme kaverin synttäreitä ja veneilimme pitkin kanavia. Tänään lounastettiin tyttöjen kanssa aurinkoisella terassilla kanavan varressa ja nautimme kauniista kesä-Amsterdamista.

Madeiralla oli lämmintä ja rauhallista. Kiertelimme autolla ympäri saarta, uimme meressä ja altaissa, otimme aurinkoa ja katselimme iltaisin tähtiä hiljaiselta parvekkeelta. Illat istuimme tosiaan parvekkeella, lähin baari oli vartin ajomatkan päässä ja 600 metriä alempana merenrannalla.

Tony hoiti ajopuolen - minä ajoin 500 metriä ja sitten meni pupu pöksyyn. Saari on täynnä kapeita serpentiiniteitä, jyrkkiä mäkiä ja mutkia joten istuin sitten kalpeana pelkääjän paikalla. Ainakin ne ekat päivät. Sitten teihin ja korkeuseroihin alkoi tottua, mutta aika helpotus on kyllä olla takaisin tasaisella Hollannin maaperällä!

Tapasimme paljon luikkuja kissoja

Jaahans, sitten vaan eteenpäin serpentiinitietä pitkin

Parvekenäkymä

Jännittävä lounassalaattikasa

Saaren karulla itärannikolla

Pikkuruinen lähikylä auringonlaskun aikaan

Jääkylmät ja tuuliset merialtaat pohjoisessa. Tony kävi uimassa, minä jäin rannalle kirjan kanssa.

Saaren vehreyttä ja vanha tunneli. Kuvassa automme Mitsubishi Colt, aka Tin Can tai Mitsubishi Useless. Aivan liian tehoton auto saaren oloihin, ylämäet köröteltiin kolmeakymppiä kakkosvaihteella. Me tyhmät turistit ei tajuttu vuokrata oikeaa autoa.

Kävelylla levadan eli kastelukanavan varrella. Levadoita on saarella yli 2000 km ja ne kiertelevät mäkien ja vuorten rinteitä pitkin. Taustalla valtava, Unescon suojelema parsakaalin näkoinen metsä.

Kipaisimme Madeiran korkeimmalle vuorelle. Kauheaa rääkkiä kolmen kilometrin kiipeämisen verran. Hienot maisemat huipulta ja alastulo sujuikin jo ketterämmin.

Madeiralainen autopesu. Keskellä vanhaa autotietä oli vesiputous jolla lähtivät pölyt auton pinnasta. Tonyn piti tietenkin käydä vielä suihkussa tuon samaisen putouksen alla, haha!

Kaikenkaikkiaan kiva loma. Ensi kerralla sitten jotain erilaista, jossain muualla. Majoituimme nyt kaksi viikkoa samassa osoitteessa, ensi kerralla voisi ehkä yöpyä useammassa paikassa. Madeira on myös todella pieni saari, kahdessa viikossa saari tuli jo tosi tutuksi. Mutta suosittelen lämpimästi!

Kuvasimme myös kymmeniä lyhyitä filmejä iPodeilla, katson jos saan niistä linkitettyä muutaman tänne. Mukana on mm. kaksi kissafilmiä, joissa Tonylle käy vähän huonosti ;-D