Kevätjuhlia

Täällä on nautittu pitkästä juhlaviikonlopusta. Eilen juhlittiin kummipoikaa ja tämän veljeä, heille on kertynyt ikää jo kokonaista viisi vuotta! Söimme kakkua, grillailimme pihalla pienten sadekuurojen lomassa ja seurasimme poikien synttäririemua.

Tänään on koko Hollanti juhlinut oransseissaan kuningattarenpäivää. Kävimme iltapäivällä kierroksella Sarphati-puistossa sekä De Pijpin alueella. Sää oli mieletön yllätys sateisen viikon jälkeen - melkein helle! (Huomenna taas sitten sataa ja loppuviikosta viilenee, pöh!)

Kuningattarenpäivänä kuka vain voi mennä kadulle/puistoon myymään tavaroitaan ja puistossa olikin jos jonkinmoista artistia ja kaupustelijaa ;-D

Tästä ylläolevasta kuvasta tykkään itse kovasti. Se oli oikeastaan vahinkolaukaus, en nähnyt kameran ruudulla mitään auringon vuoksi joten vasta kotona pääsin tarkastelemaan kuvaa tarkemmin. Tämä värikäs kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa tästä päivästä ;-D

Minäkin shoppasin markkinoilla: mukaan lähti yksi kirja eurolla, sekä tämä vasemmistolaisharrastuksen myönteinen rintamerkki. Merkillä viitataan esimerkiksi kulttuuriharrastuksiin, joita Vapauspuolueen keulahahmo Geert Wilders kutsui joitakin vuosia sitten pilkkaavasti nimikkeellä linkse hobby's. Tällaisia merkkejä tai tarroja näkee usein myös muusikoiden instrumenttikoteloissa.

Tällaiset juhlaterveiset Amsterdamista tällä kertaa - iloiset vapputoivotukset sinne Suomeen!

Luminen kevät

Maasta se pienikin ponnistaa

Lomailua on jäljellä vielä pari päivää. Joka päivälle on riittänyt enemmän tai vähemmän ohjelmaa, ja varsinkin syömistä. Kyllä maistuu karjalanpiirakat, ruisleipä, Domino-keksit ja äidin herkut! Kotiin palattua sitten kipin kapin jumppaan.

Lumi sulaa vauhdilla mutta on sitä vielä jäljelläkin. Tältä näytti Pielinen tänään iltapäivällä. Kyllä tällaista maisemaa kauemminkin jaksaisi katsella. Lisätään sinne toivelistalle mökki järven rannalta :-)

Huomenna on suunnitteilla ostosreissu, listalla on mm. puuroriisiä, raesokeria ja kuivahiivaa. Jospa sitä taas innostuisi leipomaan Hollantiin palattua.
Jonkin verran kävin jo viime viikolla hamstraamassa kaupoissa, mm. tällaista tavaraa tarttui mukaan:

• Pepsodent limemint-hammastahnaa
• Muumipeikko ja pyrstötähti-kirja
• Elovena-pikapuuropusseja
• Fanipala-tuplasuklaaherkkuja
• Megamix-salmiakkia

Pienestä on minun onnenhetket tehty.
Mitähän ne muut ulkosuomalaiset kantavat mukanaan Suomesta? Laittakaa viestiä kommenttiboksiin :-)

Hello from Finland!

Tulipas tahattomasti pidettyä vähän pidempi blogitauko - tietokoneen ruutu oli viime viikonloppuna yhtäkkiä täynnä ruutua ja raitaa, saatiin onneksi nopeasti korjattua.

Tällä kertaa kirjoitankin sitten Suomesta käsin, saavuin tänne tänään ja jo on monenmoista ehtinyt nähdä ja tapahtua.

Lunta täällä Itä-Suomessa on edelleen, tiet ovat jo kyllä sulia. Pyhäselkä oli tämännäköinen tänään. Järven poikki kulki jäätie! Siinäpä vasta jotain todella eksoottista hollantilaisille ;-D Olen työkavereille kertonut aiemmin Kolin jäätiestä, olivat todella vaikuttuneita ja kyselivät viimekin talvena että joko siellä voi ajaa jäällä.

Kävin illansuussa teellä sotkussa :-D

Kohta uusimman Eeva-lehden kimppuun ja sitten nukkumaan. Huomenna luvassa vilkasta menoa!

Pääsiäinen

Harjoitus ennen konserttia

Nyt on takana kaksi konserttia mezzosopraano Christianne Stotijnin kanssa - perjantaina Amsterdamissa ja eilen Tilburgissa (kuvat Tilburgista). Konsertin ohjelma sopi tällä kertaa hyvin moneen makuun: ensin muutama Debussyn pianokappale sovitettuna jousiorkesterille (!), sitten dramaattisia Kuoleman lauluja ja tansseja (Modest Musorgski) sovitettuna mezzosopraanolle ja orkesterille. Tauon jälkeen varsin tuntemattoman Mieczyslaw Weinbergin kaunis Concertino viululle ja jousiorkesterille ja lopuksi Šostakovitšin Kamarisinfonia op. 118a. Tuossa viimeisessä biisissä soittivat niin lujaa että oli melkein korvatulpat tarpeen, haha!

Perjantain konsertti-ilta oli tosi mukava jo siitäkin syystä, että Punaisen Ristin kaverini Matti vaimoineen oli mukana. Tutustuivat ensimmäistä kertaa Sinfoniettaan sekä Muziekgebouw:n ja kokemus oli erittäin positiivinen.

Eilen oli sitten ihan viittä vaille että jätin lähtemättä Tilburgiin, niin olin reporankana nuhasta. Lähdin kuitenkin ja hyvinhän tuo ilta loppujen lopuksi sujui, rauhallisesti. Napsin muutamia kuvia salista ja erikoisesta valaistuksesta. Tilburgissa tykätään väreistä!

Aplodeja, aplodeja!

Tänään meillä on otettu aurinkoa ja syöty suklaamunia (yliannostus..). Sen kummempia pääsiäissuunnitelmia ei olekaan, aion vain lepäillä ja parantua. Kissa ja Tony pitävät seuraa sohvalla.

Ja ai niin - hyvin ehtivät ne mininarsissit pääsiäiseksi!

Rentoa pääsiäistä

Meillä vietetään jo rentoa pääsiäistä, tai no, ainakin pojat rentoilevat sohvalla kuten kuvista näkyy. Minulla on huomenna vielä pitkä työpäivä: ensin toimistolla ja siihen perään konsertti Muziekgebouw:ssa. Lauantaina sitten konserttiin Tilburgiin...

Viikko on sujunut nuhaisen tukkoisesti. Jostain tarttui nuha ja kurkkukipu, hoidan tässä teellä ja suklaalla ;-)

Saa nähdä ehtiikö mininarsissit aueta viikonlopuksi

Pääsiäisvalmistelut ovat ihan minimaaliset, suklaamunia on sentään ja sunnuntain aamupalalle on varattu croissantteja.
Nyt nukkumaan ja aamulla toivottavasti vähemmän tukkoisena ylös. Rauhallista pääsiäistä!

Kevätmekko

Kengät: kuva netistä, muistuttaa etäisesti omia kenkiäni, Jakku: Mango
Vyö: H&M, Laukku: Mango, Mekko: Zara

Kirjoitin aiemmin keväällä mekkohingusta, täällä ja täällä. Erinäisten mutkien jälkeen näyttää siltä, että puen tuttujen keväthäihin päälleni tällaista. Näyttääpäs pliisulta! Ei ollenkaan niin värikästä kuin alunperin haaveilin.

Tilasin silloin helmikuussa sen French Connectionin punaisen mekon jota kovin ihastelin, mutta paketista paljastui kaamea pettymys: mekko ei ollutkaan punainen vaan tunkkaisen oranssi. Takaisin vaan pakettiin ja paketti postiin.

Sitten tykästyin vaaleampiin sävyihin, tuntuivat niin raikkailta talven ja tunkkaisen oranssin jälkeen. Ja tässä sitä nyt ollaan.
Varsinaisia asukuvia yritän ottaa sitten siellä häissä (saa nähdä).

Kissariemua

Blogissa on vähän hiljaista kun ei oikein ole mitään kerrottavaa. Taitaa olla vähän kevättylsistymistä/-väsymystä ilmassa. Ja loman tarvetta. Vielä pari viikkoa tässä junnaillaan, sitten on viikon vapaa ja edessä matka Suomeen!

Paljon ei ehkä ole kerrottavaa, mutta näytettävää senkin edestä. Maniche-kissan kanssa ollaan jo tultu tutuiksi, tässä tämän illan veikeää kuvasatoa. Kissa ei ollut moksiskaan kamerasta, poseerasi mielellään. Ja minä ulvoin naurusta ;-D Tässäpä siis kissariemua teillekin!